Etusivu

Etusivu :: Uutiset :: Pistekuormituksen vähentyessä Mustionjoen kautta tulevan hajakuormituksen merkitys korostuu
24.11.2017

Pistekuormituksen vähentyessä Mustionjoen kautta tulevan hajakuormituksen merkitys korostuu

Pistekuormituksen vähentyessä Mustionjoen kautta tulevan hajakuormituksen merkitys korostuu

Mustionjoen alajuoksun viimeinen pistekuormittaja, Mustion taajaman jätevedenpuhdistamo lopetti toimintansa syksyllä 2015. Pistekuormituksen vähentyessä hajakuormituksen merkitys korostuu entisestään niin joessa kuin merialueella.

Yhteistarkkailun osapuolet vuonna 2016 olivat Raaseporin Vesi kahden jätevedenpuhdistamon kautta, sekä Ido Kylpyhuone Oy (nykyään Geberit Production Oy) ja Oy Tenala-Marina Ab.

Kuva: Pohjanpitäjänlahden perukka, Pohjankuru

 

Pistemäisesti johdetusta jätevesikuormituksesta voidaan todeta, että pääosan tutkimusalueen jätevesikuormituksesta muodostavat kaksi keskusjätevedenpuhdistamoa. Ne ovat Tammisaaren Skeppsholmenin puhdistamo sekä Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamo, jonka puhdistetut jätevedet alettiin johtaa Pohjanpitäjänlahden perukkaan alkukesällä 2007. Samalla poistuivat Karjaa-Pinjaisten sekä Gumnäsin puhdistamot käytöstä ja puhdistettujen jätevesien johtaminen Mustionjokeen loppui kokonaan kun Mustion jätevedenpuhdistamo suljettiin syksyllä 2015 ja Mustion taajaman jätevedet alettiin johtaa Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Tammisaaren Skeppsholmenin laitos on pitkään toiminut hyvin. Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamon myötä alueen kokonaiskuormitus on vähentynyt merkittävästi. Tämä on erittäin positiivista Pohjanpitäjänlahtea sekä ulkopuolista merialuetta ajatellen. Alueella toimii nykyään kaksi hyvin toimivaa jätevedenpuhdistamoa, Tammisaaren Skeppsholmen sekä Karjaa-Pohjan uusi jätevedenpuhdistamo. Myös muualla tarkkailualueella on viimeisten vuosien aikana tapahtunut muutoksia pistekuormituksessa. Tvärminnen eläintieteellisen aseman puhdistamon toiminta päättyi marraskuussa 2011 ja Lappohjan puhdistamon toiminta päättyi vuoden 2012 lopulla. Näiden puhdistamoiden viemäröintialueiden jätevedet johdetaan nykyisin Hangon kaupungin Suursuon puhdistamolla käsiteltäväksi. FNsteelin kuormitus taas loppui alkukesällä 2012, kun laitoksen toiminta päättyi konkurssin seurauksena.

Mustionjoen pistekuormituksen loppuminen vuonna 2007 näkyi selvästi. Erityisen selvästi kuormituksen loppuminen näkyi joen parantuneena hygieenisenä laatuna joen alajuoksulla. Joen veden laatu on nykyään melko samanlainen koko jokiosuudella ja myös Mustion jätevesien johtaminen muualle vähentää jonkin verran suoraan Mustionjokeen tulevaa kuormitusta. Hajakuormituksen vaikutukset ovat ajoittain selvästi havaittavissa, mutta yleisesti ottaen veden laatu on selvästi parempi kuin ennen vuotta 2007.

Pohjanpitäjänlahti on 1990-luvun alusta lähtien ollut erityisen kiinnostuksen kohteena sen syvänteessä esiintyvien poikkeuksellisen alhaisten happipitoisuuksien johdosta. Koko lahden tilannetta tarkastelemalla voidaan todeta, että sen rehevin osa on lahden perukka. Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamon myötä puhdistettujen jätevesien purkupaikka siirtyi joesta Pohjanpitäjänlahden perukkaan. Tästä huolimatta kuormitusvaikutukset suoraan lahden perukan veden laatuun ovat vähentyneet. Vuonna 2016 kuormituksen vaikutukset näkyivät lähinnä vedessä esiintyvien indikaattoribakteerien muodossa. Bakteerimäärät ovat varsin usein olleet selvästi korkeampia joen alajuoksulla kuin jätevesien purkualueella, mutta vuoden 2016 tarkkailun tuloksissa tilanne oli toisinpäin. On kuitenkin vaikeata tietää onko tämä seuraus Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamon kuormituksesta vai ovatko bakteeriesiintymät seuraus Mustionjoen tuomasta hajakuormituksesta, koska näytteenottoajankohdat poikkeavat hieman toisistaan.

Lahden keskiosassa suurin ongelma on yleisesti ollut syväveden jokavuotinen heikko happitilanne syksyisin, mikä näkyi myös vuoden 2016 tuloksissa. Lahden eteläosassa IDO Kylpyhuone Oy:n (Geberit Production Oy) edustalla veden laadussa ei havaittu mitään jätevesikuormitukseen viittaavaa.

Tammisaaren lähivedet poikkeavat täysin muusta tutkimusalueesta. Stadsfjärdeniä lukuun ottamatta alue on hyvin rehevä. Stadsfjärdenin alueen tilaan vaikuttavat pääasiassa Pohjanpitäjänlahden eteläosan sekä ulkopuolisen saaristoalueen vedet. Lisäksi Båssafjärdenin suunnalta virtaava vesi vaikuttaa Stadsfjärdenin veden laatuun ajoittain. Skeppsholmenin jätevedenpuhdistamon jätevedet johdetaan Båssafjärdenin vesistöalueelle. Jätevedenpuhdistamon puhdistusteho on jo pitkään ollut hyvä ja sen myötä vesistökuormitus on pienentynyt. Purkualueena toimiva vesistöalue on matala ja rehevä. Rehevyyttä kuvastaa hyvin alueella vuosittain tehdyt klorofylli-a-tutkimukset. Indikaattoribakteerien määrät ovat 1990-luvulta laskeneet selvästi. Ammoniumtyppipitoisuuksissa on Båssafjärdenin alueella havaittavissa hieman kohonneita pitoisuuksia etenkin talvisin, ja varsinkin vuoden 2016 lopputalvella pitoisuudet olivat korkeat ja happitilanne aika huono. Kokonaistypen ja -fosforin osalta ei ole havaittavissa selkeätä muutosta.

Dragsviksfjärden on osa-alueista rehevin. Veden klorofyllipitoisuudet pysyvät yleensä läpi kesän korkeina.

Tammisaaresta ulospäin kohti Lappohjaa veden yleinen rehevyys laskee selvästi. Tenala-Marinan pienvenesataman ympäristövaikutuksia on hankala erottaa alueen muusta hajakuormituksesta, mutta vaikuttaa siltä, että satamatoiminnan vaikutukset ovat olleet vähäiset. Satamatoiminnasta huolimatta esimerkiksi mineraaliöljyä ei ole alueella todettu pitkään aikaan. FNsteel suljetun terästehtaan edustalla ei ole todettu mitään poikkeavaa veden laadussa.

Kokonaisuutena voidaan todeta, että koko tutkimusalueen suurin ongelma on Pohjanpitäjänlahden jokavuotiset happiongelmat. Heikentynyt happitilanne loppusyksyisin johtaa ajoittain sisäiseen rehevöitymiseen, jolloin pohjasedimentteihin sitoutuneet ravinteet alkavat liueta veteen. Syy siihen on yksinkertaisesti liian suuri ravinnekuormitus yhdistettynä alueen monimutkaiseen vedenvaihduntaan. Rannikkoalueita vaivaa myös jonkinasteinen yleinen rehevöityminen. Tämä näkyy vesistössä ajoittain runsaana planktonkasvillisuutena ja sitä kautta sameampana vetenä sekä pahimmassa tapauksessa hapenpuutteena vesistön syvimmissä osissa.

Lisätietoja / tilläggsuppgifter:

Ralf Holmberg
vesistöasiantuntija
044 528 5010
ralf.holmberg(at)vesiensuojelu.fi

Julkaisu 279/2017: Mustionjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2016

 


Lähettäjä
LUVY
24.11.2017
Viimeksi muokattu
24.11.2017
Teemat: luvy