Etusivu

Etusivu :: Uutiset :: Hankoniemen merialueen veden laadussa ei merkittäviä muutoksia vuonna 2017
04.07.2018

Hankoniemen merialueen veden laadussa ei merkittäviä muutoksia vuonna 2017

Hankoniemen merialueen veden laadussa ei merkittäviä muutoksia vuonna 2017

Hangon merialueen pistemäisestä kuormituksesta käytännössä kaikki kohdistui vuonna 2017 Hankoniemen eteläpuolelle. Veden laadussa ei viime vuosina ole tapahtunut selkeitä muutoksia.

Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailu vuonna 2017 noudatti ns. suppeata tarkkailun ohjelmaa, joka sisältää vain vuosittaisen veden laadun tarkkailun.

Tarkkailualueen pistemäisestä kuormituksesta lähes kaikki kohdistui vuonna 2017 Hankoniemen eteläpuolelle, koska Oy Visko Teepak Ab:n kuormitus loppui syksyllä 2014. Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamon jätevesimäärä muodostaa valtaosan (n. 70 %) Hangon merialueelle johdetusta jätevesimäärästä.

Meren kannalta pistekuormituksen ravinnekuormitus on keskeisessä asemassa. Alueen pääpistekuormittajat ovat Hangon Puhdistamo Oy sekä Hangon kaupungin Suursuon puhdistamo. Nämä vastaavat yhdessä lähes kokonaan alueen pistemäisestä ravinnekuormituksesta. Fosforin kokonaiskuormitus on viime vuosina ollut lievässä nousussa pitkän laskukauden jälkeen. Vuonna 2017 Hangon Puhdistamo Oy:n fosforikuormitus oli hieman Suursuon kuormitusta pienempi ja Suursuon puhdistamon osalta oli havaittavissa nousua vuosina 2016 ja 2017. Typen osalta trendi oli kasvava vuoteen 2002 asti, mutta sen jälkeen typen kokonaiskuormitus on laskenut aivan ihan viime vuosiin asti, jolloin kuormitus on pysynyt melko vakaana. Typpikuormituksesta noin 80 % on peräisin Hangon puhdistamolta ja noin 20 % Suursuon puhdistamolta. Molempien puhdistetut jätevedet johdetaan yhteistä putkea pitkin Hangon eteläpuolelle.

Niemen pohjoispuolella Oy Forcit Ab:n typpikuormitus on ollut merkittävä, mutta vuodesta 2002 lähtien kuormitus on laskenut voimakkaasti, kun typpipainotteisten jakeiden poiskuljettaminen aloitettiin. Visko Teepak Oy Ab:n typpikuormitus on pidemmällä aikavälillä laskenut selvästi ja syksyllä 2014 Visko Teepakin jätevesikuormitus niemen pohjoispuolelle loppui kokonaan, kun vedet alettiin johtaa Hangon Suursuon jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi.

Pistekuormituksen ohella merialueelle kohdistuu maa-alueilta tulevaa hajakuormitusta. Hangon lähialueilla ei kuitenkaan esiinny laajempia maatalousalueita, joten maataloudesta johtuva hajakuormitus on tarkkailualueella pieni Bengtsårin sisäosia lukuun ottamatta. Voimakkaiden vesivirtauksien seurauksena tarkkailualueen veden laatuun vaikuttavat sitä vastoin sekä pohjoisen Itämeren että läntisen Suomenlahden yleistila.

Hangon eteläinen merialue

Hyvien sekoittumisolosuhteiden seurauksena jätevesipäästöjen suorat vaikutukset veden laatuun ovat yleensä olleet lievät. Kuormitus on ajoittain näkynyt hieman kohonneina ammoniumtyppi- ja bakteeripitoisuuksina pintavedessä. Selvimmin tämä on ollut havaittavissa talvisin, kun meri on ollut jään peitossa. Talvella 2017 meri pysyi sulana koko talven, Bengtsårin aluetta lukuun ottamatta, ja sielläkin meri oli jään peitossa aika lyhyen ajan. Eteläisen merialueen jätevesipäästöjen vaikutuksia on yleisesti ottaen hyvin harvoin ollut havaittavissa selvänä veden laadun muutoksena. Tämä koskee myös Tulliniemen eteläpuolta, missä Hangon sataman toimeksiannosta on seurattu Hangon ulkosataman mahdollisia vaikutuksia veden laatuun.

Suursuon kaatopaikka

Suursuon suljetun kaatopaikan suorat vesistövaikutukset ovat viime vuosina olleet lieviä. Kaatopaikan ja puron välille rakennetun maavallin läpi pääsee ilmeisesti ajoittain jonkin verran lika-aineita ojaan, mutta puron varrella esiintyvä hajakuormitus heikentää veden laatua selvästi kaatopaikkaa enemmän. Veden hygieeninen laatu on puron alajuoksulla ajoittain ollut hyvin heikko, vaikka se heti kaatopaikan alapuolella on ollut kohtalaisen hyvä. Kaatopaikalta laskevan puron pienestä virtaamasta johtuen merelle kohdistuva kuormitus on suurimman osan vuodesta verrattain pieni ja kuormituksen vaikutus vastaanottavaan merenlahteen on vain harvoin ollut havaittavissa veden laadun muutoksena.

Hangon pohjoinen merialue

Hangon pohjoisella merialueella ei ole varsinaista pistekuormitusta. Veden sekoittumisolosuhteet ovat tälläkin osa-alueella varsin hyvät ja veden laatu oli analysoitujen näytteiden perusteella hyvä vuonna 2017. Vedestä mitatut klorofylli-a-pitoisuudet olivat kesällä 2017 korkeampia kuin niemen eteläpuoleisella merialueella. Alueen itäosassa pohjanläheisessä vedessä on loppukesäisin havaittavissa lievää happipitoisuuden alenemista, mutta varsinaisesta happivajeesta ei kuitenkaan ole kyse.

Forcitin edustalla jätevesipäästöt ovat nykyään hyvin harvoin havaittavissa suoraan veden laadun muutoksena. Ei edes talvisin jään alla ole voitu havaita jätevesikuormituksen vaikutuksia. Alusveden happitilanne on pääsääntöisesti ollut melko hyvä, vaikka loppukesäisin on havaittavissa happipitoisuuksien melko selvääkin alenemista pohjan tuntumassa. Kesällä 2017 alusveden happitilanne oli edellisiin vuosiin verrattuna suunnilleen sama. Vuonna 2016 tilanne oli toki poikkeuksellisesti selvästi parempi.

Alueella mitatut veden klorofyllipitoisuudet ovat yleensä olleet hieman korkeampia kuin muualla Hangon pohjoisella merialueella, mutta vuosien välinen vaihtelu on ollut aika suuri.

Bengtsårin alue on koko tarkkailualueen osa-alueista ongelmallisin. Syvänteiden voimakkaat happiongelmat ovat jokavuotisia. Kesäisin happi loppuu tai vähenee hyvin voimakkaasti alueen syvissä osissa. Vuonna 2017 happitilanne kehittyi heikoksi, mutta tilanne oli vähän parempi kuin vuonna 2015, jolloin happi oli lähes loppu jo 10 m syvyydessä. Happiongelmat aiheuttavat sen, että pohjasedimentteihin sidottuja ravinteita alkaa liueta veteen ja nostaa alusveden ravinnepitoisuuksia monikymmenkertaisiksi. Tämä sisäinen rehevöityminen on vesistön kannalta valitettavaa, koska se lisää vesistöön kohdistuvaa ravinnekuormitusta. Oy Visko Teepak Ab:n typpikuormitus loppui syksyllä 2014 kokonaan. Vesistössä on ollut havaittavissa lievä typpipitoisuuden aleneminen viimeisten kymmenen vuoden aikana, mutta muuten veden laadussa ei ole tapahtunut selviä muutoksia viime vuosina.

Yleisesti voidaan todeta, että pistekuormituspuolella kuormitus on vähitellen laskenut. Hangon eteläisen merialueen kuormitus on viime vuosina pysynyt suunnilleen samalla tasolla, mutta pohjoisella merialueella sen sijaan pistekuormitus on loppunut lähes kokonaan. Vesialueiden rehevöitymistä ajatellen Hangon eteläisen merialueen kohtalaisen suuri typpikuormitus on valitettavaa. Ottaen huomioon, että typpi on merialueillamme se minimiravinne, joka eniten säätelee leväkasvua, typpikuormituksen suurta määrää on pidettävä huonona, koska se lisää Itämeren typpimääriä ja siten myös leväkasvua.

 

Lisätietoja:

Ralf Holmberg
vesistöasiantuntija
0445285010
ralf.holmberg(at)vesiensuojelu.fi


Lähettäjä
LUVY
04.07.2018
Teemat: luvy