Etusivu

Etusivu :: Uutiset :: Siuntionjoki latvoilta merelle
19.04.2016

Siuntionjoki latvoilta merelle

Siuntionjoki latvoilta merelle

LUVYn 40-vuotisjuhlaseminaari Siuntiossa 14.4. viitoitti tietä yhteistyölle Siuntionjoen parhaaksi

Suitian linnassa, jokireitin varrelle jo 1400-luvulla perustetussa mahtikartanossa, järjestetty kutsuseminaari keskusteli asiantuntijapuheenvuorojen innostamana joen historiasta ja nykytilasta ja tulevaisuudesta. Keskustelu viitoitti tietä yhteistyölle Siuntionjoen parhaaksi. Siuntion kunnanvaltuuston puheenjohtaja Arja Alho totesikin avauspuheenvuorossaan: ”Puhdas talousvesi ei ole itsestäänselvyys. Kunnan tehtävänä on huolehtia, että vesihuoltopalvelut toimivat. Tämä on tietysti myös rahakysymys, mutta on tärkeää, että ammattitaitoinen henkilöstö huolehtii niiden toiminnasta. Ja kun on hyvä järjestelmä ja kattava verkko, niin jotain se voi kyllä maksaakin”.

Kuva 1: LUVYn toiminnanjohtaja Jaana Pönni ja Suitian isäntä Henrik Rehnberg toivottivat vieraat tervetulleiksi ja toivoivat seminaarista tulevan hyvä alku uudelle yhteistyölle Siuntionjoen tilan parantamiseksi.

Joen historiasta ja toiminnasta joella tänään

Torsti Salonen kuljetti kuulijat kivikaudelta tähän päivään ja kuvasi jokilaaksoa paitsi edullisena asuinpaikkana ja kauppareittinä Hämeestä rannikolle myös Suomen teollisuuden syntysijana ja merkittävien taitelijoidemme virkistäytymispaikkana.

Markku Marttinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus, kalatalouspalvelut-yksiköstä kertoi kalastuksen tärkeästä merkityksestä Siuntionjoen vesistössä ja sen edustan merialueella eri aikoina. Jo varhain erilaisia pyydyksiä on käytetty monipuolisesti ja kalastusoikeuksista on riidelty ja käräjöity alueella jo 1500-luvulta lähtien. Merestä, järvistä ja joesta on pyydetty haukea, lahnaa ja silakkaa, siikaa, salakkaa, säynettä, vimpaa, kuoretta, madetta, kuhaa sekä vaelluskaloista ainakin taimenta, ankeriasta, siikaa ja nahkiaista. Myös rapuja on ollut runsaasti vesistössä. Vesistön kala- ja raputaloudellinen arvo on aikojen saatossa pudonnut joen patoamisen, perkausten, vesistökuormituksen ja rapuruton johdosta.

Uutta potkua kalatalouden kehittämiseen ovat kuitenkin tuoneet tehdyt virtapaikkojen kunnostukset ja kalojen nousuesteiden poistaminen sekä uusitut kalastussäännökset. Kirkkonummi-Siuntion kalastusalueelle tullaankin lähivuosina laatimaan koko aluetta koskeva kalavarojen yhteinen käyttö- ja hoitosuunnitelma, johon sisällytetään myös ehdotukset toimista vaelluskalojen ja uhanalaisten kalojen elinkierron sekä muun biologisen monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Kuva 2: Vapaaherran elämään ja kestävän kalastuksen periaatteisiin Vikträskin upeissa luontomaisemissa kuulijat johdatti kunnianimen ”Kalan ystävä” saanut Henrik Rehbinder, Artalli Oy:sta.

 

Kuva 3: Siuntiossa jo 30 vuotta toiminut Naturskolan Uttern viritti yleisön vilkkaaseen keskusteluun omista tärkeistä luontomuistoista.

Tutkimustietoa Siuntionjoesta ja Pikkalanlahdesta

Siuntionjoen ja Pikkalanlahden yli 40-vuotisesta tutkimushistoriasta kertoivat Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n tutkijat Anu Suonpää ja Aki Mettinen. Siuntionjoen vesistö on yksi luonnontilaisimpina säilyneistä jokivesistöistä eteläisellä rannikkoalueellamme. Merkittävä osa sen pääuomasta ja osa sivu-uomista sisältyy kansalliseen Natura-verkostoon. Siuntionjoen vesistöalueen tilasta on kertynyt runsaasti tutkimustietoa yksittäisten tutkijoiden, erilaisten opinnäytetöiden, valtion ja kuntien tutkimusprojektien ja seurantaohjelmien, sekä vapaaehtoisen kansalaistoiminnan myötä. Suurin osa Siuntionjoen vesistöstä on rehevää ja tyydyttävässä tilassa.

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY), on suorittanut pistekuormittajien toimeksiannosta velvoitetarkkailua Siuntionjoen vesistössä vuodesta 1975 lähtien. Tarkkailu painottuu virtavesiseurantaan ja toisaalta pistekuormituksen kannalta merkittävien järvien (Karhujärvi eli Björnträsk, Tjusträsk ja Vikträsk) seurantaan. Veden laadun lisäksi on tarkkailtu jo 1970-luvun lopulta lähtien vesistön kalataloudellista tilaa sekä pohjaeläimiä. Puhdistamojen sulkemisten, keskittämisten ja saneerausten sekä uusien puhdistamojen rakentamisen myötä jätevesien pistekuormitus on Siuntionjoen vesistössä vähentynyt huomattavasti.

Siuntionjoki laskee Pikkalanlahteen. Pikkalanlahti on puoliavoin merenlahti joka syvenee ilman merkittäviä kynnyksiä. Pikkalanlahti on rehevä ja sen ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. Pikkalanlahtea kuormittaa Siuntionjoki, mutta myös saaristomeren yleinen tila vaikuttaa Pikkalanlahteen. Pikkalanlahdesta on kertynyt runsaasti säännöllistä ja arvokasta tutkimustietoa luvanvaraista toimintaa harjoittavien ns. pistemäisten jätevesikuormittajien toimesta vuodesta 1975 alkaen. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY), on suorittanut velvoitetarkkailua pistekuormittajien toimeksiantona 2000-luvun alusta lähtien. Yhteistarkkailuihin sisältyy veden laadun lisäksi kasviplankton, kala- ja pohjaeläintutkimuksia.

Siuntionjoen meritaimenen nykytilasta tehdystä tutkimuksesta kertoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä. Luonnonvaraisesti lisääntyvä taimenkanta on säilynyt Siuntionjoessa, mutta sen nykytilasta ja geneettisestä rakenteesta on ennen vuonna 2015 tehtyä tutkimusta tiedetty varsin vähän ja tämä epätietoisuus on ollut Siuntionjoen taimenkannan hoidon ja tuki-istutusten esteenä. Meritaimenkannan kartoitusprojektia koordinoi Länsi-uudenmaan vesi ja ympäristö ja sen rahoitti Varsinais-Suomen ELY-keskus kalataloudellisiin edistämishankkeisiin osoitetuista kalastuksenhoitomaksuvaroista.

 

Kuva 4: LUVYn tutkijat Anu Suonpää ja Aki Mettinen vastasivat yleisön kysymyksiin. Taustana Pikkalanlahdelta löytynyt tulokaslaji Laonome sp.

Jätevesihuollon vaihtoehdot puhuttivat

Vesilaitoksen johtaja Tapio Lankinen, kertoi Vihdin Veden teettämästä ympäristövaikutusten arvioinnista, jonka tavoitteena oli löytää ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta paras vaihtoehto vihtiläisten jätevesien puhdistamiselle. Vaihtoehtojen jatkoselvittelyssä todettiin ”Espoo” vaihtoehdon investointi-kustannusten olevan ainakin 20 milj. euroa suuremmat kuin olemassa olevien laitosten saneeraus-kustannukset. Keskustelussa Vihdin Vesi sai kiitosta hyvästä puhdistustuloksesta ja Siuntionjokilaisille esitetty kutsu keskusteluun siitä, miten kompensoida puhdistamon päästöjen vaikutuksia jatkossa, otettiin vilkkaasti vastaan. Kutsu herätti myös kriittisiä kannanottoja puhdistamon kuormituksesta Siuntionjokeen. Ravinnekuormituksen lisäksi on tärkeää tarkastella myös kemikaaleja ja mikromuoveja, ja niistä aiheutuvan kuormituksen vaikutuksia jokiluontoon.

Antoisan seminaaripäivän päätti Siuntion kunnanjohtaja Juha-Pekka Isotuvan yhteenveto ja yhteiset hurraa-huudot 40-vuotiaalle Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristölle.

 

Lisätietoja:

Maija Venäläinen                                                       Aki Mettinen
hankepäällikkö                                                           vesistötutkija
044 528 5019                                                             044 528 5001
maija.venalainen(at)vesiensuojelu.fi                          aki.mettinen(at)vesiensuojelu.fi

 

Linkit esityksiin


Lähettäjä
LUVY
19.04.2016
Viimeksi muokattu
08.03.2017
Teemat: luvy, vesientila