Etusivu

Etusivu :: Uutiset :: Mustionjoen alajuoksun viimeinenkin pistekuormittaja lopetti toimintansa
19.07.2016

Mustionjoen alajuoksun viimeinenkin pistekuormittaja lopetti toimintansa

Mustionjoen alajuoksun viimeinenkin pistekuormittaja lopetti toimintansa

Mustionjoen alajuoksun viimeinen pistekuormittaja, Mustion taajaman jätevedenpuhdistamo lopetti toimintansa syksyllä 2015, kun alueen jätevedet alettiin johtaa Karjaa-Pohjan keskuspuhdistamolle. Jokeen kohdistuva suuri hajakuormitus on edelleen suuri haaste niin joelle kuin vastaanottavalle merelle.

Vuoden 2015 yhteistarkkailuun osallistuivat Raaseporin Vesi, IDO Kylpyhuone Oy sekä Oy Tenala-Marina Ab. Pistemäisesti johdetusta jätevesikuormituksesta voidaan todeta, että pääosan tutkimusalueen jätevesikuormituksesta muodostavat kaksi keskusjätevedenpuhdistamoa. Ne ovat Tammisaaren Skeppsholmenin puhdistamo sekä Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamo, jonka puhdistetut jätevedet alettiin johtaa Pohjanpitäjänlahden perukkaan alkukesällä 2007. Tammisaaren Skeppsholmenin laitos on pitkään toiminut hyvin. Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamon myötä alueen kokonaiskuormitus on vähentynyt merkittävästi. Myös muualla tarkkailualueella on viimeisten vuosien aikana tapahtunut muutoksia pistekuormituksessa. Tvärminnen eläintieteellisen aseman puhdistamon toiminta päättyi marraskuussa 2011 ja Lappohjan puhdistamon toiminta päättyi vuoden 2012 lopulla. Näiden puhdistamoiden viemäröintialueiden jätevedet johdetaan nykyisin Hangon kaupungin Suursuon puhdistamolla käsiteltäväksi. FNsteelin kuormitus taas loppui alkukesällä 2012, kun laitoksen toiminta päättyi konkurssin seurauksena.

Mustionjoen pistekuormituksen loppuminen vuonna 2007 näkyi selvästi. Erityisen selvästi kuormituksen loppuminen näkyi joen parantuneena hygieenisenä laatuna joen alajuoksulla. Joen veden laatu on nykyään melko samanlainen koko jokiosuudella. Talvella 2015 veden hygieeninen laatu oli kuitenkin poikkeuksellisen heikko ja bakteerimäärät olivat korkeat. Todennäköinen syy tähän oli leudon talven aiheuttama suuri hajakuormitus ympäröiviltä mailta. Hajakuormituksen vaikutukset ovat aina silloin havaittavissa, mutta yleisesti ottaen veden laatu on selvästi parempi kuin ennen vuotta 2007.

Pohjanpitäjänlahden tilannetta tarkastelemalla voidaan todeta, että sen rehevin osa on lahden perukka. Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamon myötä puhdistettujen jätevesien purkupaikka siirtyi joesta Pohjanpitäjänlahden perukkaan. Tästä huolimatta kuormitusvaikutukset suoraan lahden perukan veden laatuun ovat vähentyneet. Vuonna 2015 kuormituksen vaikutukset näkyivät lähinnä vedessä esiintyvien lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien muodossa. On kuitenkin vaikeata tietää, onko tämä seuraus Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamon kuormituksesta vai ovatko bakteeriesiintymät seuraus Mustionjoen tuomasta hajakuormituksesta. Bakteerimäärät ovat varsin usein olleet selvästi korkeampia joen alajuoksulla kuin jätevesien purkualueella. Tämä oli pääsääntöisesti tilanne myös vuonna 2015.

Lahden keskiosassa suurin ongelma on syväveden jokavuotinen heikko happitilanne. Vuonna 2015 uutta vettä virtasi lahteen ihan vuoden lopussa, joten lahden happitilanne ei ehtinyt kehittyä ihan niin heikoksi kuin parina edellisinä vuosina, mutta happipitoisuus oli lahden alusvedessä heikko myös myöhäissyksyllä 2015. Lahden eteläosassa IDO Kylpyhuone Oy:n edustalla veden laadussa ei havaittu mitään jätevesikuormitukseen viittaavaa.

Tammisaaren lähivedet poikkeavat täysin muusta tutkimusalueesta. Stadsfjärdeniä lukuun ottamatta alue on hyvin rehevä. Stadsfjärdenin alueen tilaan vaikuttavat pääasiassa Pohjanpitäjänlahden eteläosan sekä ulkopuolisen saaristoalueen vedet. Lisäksi Båssafjärdenin suunnalta virtaava vesi vaikuttaa Stadsfjärdenin veden laatuun ajoittain. Skeppsholmenin jätevedenpuhdistamon jätevedet johdetaan Båssafjärdenin vesistöalueelle. Jätevedenpuhdistamon puhdistusteho on jo pitkään ollut hyvä ja sen myötä vesistökuormitus on pienentynyt. Purkualueena toimiva vesistöalue on matala ja rehevä. Rehevyyttä kuvastaa hyvin alueella vuosittain tehdyt klorofylli-a-tutkimukset. Lämpökestoisten indikaattoribakteerien määrät ovat 1990-luvulta laskeneet selvästi. Ammoniumtyppipitoisuuksissa on Båssafjärdenin alueella havaittavissa hieman kohonneita pitoisuuksia etenkin talvisin. Kokonaistypen ja -fosforin osalta ei ole havaittavissa selkeätä muutosta.

Yleisesti ottaen voidaan todeta, että Båssafjärden on melko toimiva purkualue korkeatasoisesti puhdistetuille jätevesille. Alueen itsepuhdistuskyky on runsaan vesikasvillisuuden ansiosta melko hyvä. Jätevesikuormituksen osuus alueen kokonaiskuormituksesta on melko pieni ja se on pienentynyt jätevedenpuhdistamon tehostamisen myötä.

Dragsviksfjärden on osa-alueista rehevin. Veden klorofyllipitoisuudet pysyvät läpi kesän korkeina, mutta ne olivat vuonna 2015 hieman alhaisemmat kuin aivan viime vuosina.

Tammisaaresta ulospäin kohti Lappohjaa veden yleinen rehevyys laskee selvästi. Källvikenin havaintopisteellä tilanne on selvästi parempi kuin Tammisaaren lähialueella ja tilanne on pysynyt samanlaisena jo pitkään. Tenala-Marinan pienvenesataman ympäristövaikutuksia on hankala erottaa alueen muusta hajakuormituksesta, mutta vaikuttaa siltä, että satamatoiminnan vaikutukset ovat olleet vähäiset. Satamatoiminnasta huolimatta esimerkiksi mineraaliöljyä ei ole alueella todettu pitkään aikaan.

FNsteel suljetun terästehtaan edustalla ei todettu mitään poikkeavaa veden laadussa.

”Koko tutkimusalueen suurin ongelma on Pohjanpitäjänlahden jokavuotiset happiongelmat”, toteaa vesistötutkija Ralf Holmberg. Heikentynyt happitilanne loppusyksyisin johtaa ajoittain sisäiseen rehevöitymiseen, jolloin pohjasedimentteihin sitoutuneet ravinteet alkavat liueta veteen. Syy siihen on yksinkertaisesti liian suuri ravinnekuormitus yhdistettynä alueen monimutkaiseen vedenvaihduntaan. Rannikkoalueita vaivaa myös jonkinasteinen yleinen rehevöityminen. Tämä näkyy vesistössä ajoittain runsaana planktonkasvillisuutena ja sitä kautta sameampana vetenä sekä pahimmassa tapauksessa hapenpuutteena vesistön syvimmissä osissa.

Tutustu julkaisuun tästä. (PDF)

Lisätietoja:
Ralf Holmberg
vesistötutkija
0445285010
ralf.holmberg(at)vesiensuojelu.fi


Lähettäjä
LUVY
19.07.2016
Viimeksi muokattu
19.07.2016
Teemat: luvy