Etusivu

Etusivu :: Uutiset :: Hiidenveden happitilanteen paraneminen jatkuu
16.06.2017

Hiidenveden happitilanteen paraneminen jatkuu

Hiidenveden happitilanteen paraneminen jatkuu

Vuoden 2016 vedenlaatuseurannassa ilmeni happitilanteen positiivisen kehityksen lisäksi myös edellisvuosia vähemmän ulosteperäistä likaantumista indikoivia bakteereita ja vähemmän sinileväkukintoja.

Kuva: Hiidenveden rantojen jäät alkoivat haurastua talvella 2016 jo helmikuun lopulla. (LUVY, Arto Muttilainen)



Hiidenveden alueen yhteistarkkailuun osallistuivat vuonna 2016 jätevesipuhdistamoiden ympäristölupiin perustuen Vihdin Vesi, Karkkilan vesihuoltolaitos ja Hopeaniemi (Forela Oy). Vihdin ja Karkkilan ympäristönsuojelun toimialat olivat mukana perustuen kuntien velvoitteiseen seurata ympäristönsä tilaa. Vapaaehtoisesti tarkkailuun osallistuivat Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä ja Hiidenveden kunnostus -hanke.

”Happipitoisuus pysyi Hiidenveden kaikilla alueilla kokonaisuutena varsin hyvänä”, toteaa vesistöasiantuntija Eeva Ranta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä. Järven happitilanne on parantunut hiljalleen Kiihkelyksenselällä kesästä 2006 alkaen, Mustionselällä ja jonkin verran myös Kirkkojärvellä kesästä 2011 alkaen. Yhdyksennokan ja Nummelanselän syvänteillä happipitoisuus on pysynyt heikoimmillaankin pääosin tyydyttävänä tai välttävänä. Ravinnemittausten perusteella suurimmat pintaveden fosforipitoisuudet todettiin Kirkkojärvellä ja Mustionselällä. Pienimpiä lukemat olivat Kiihkelyksenselällä. Myös Vesistön tuottavuutta/rehevyyttä mittaavan a-klorofyllipitoisuuden vuoden 2016 tulokset vahvistavat käsitystä Hiidenveden eri selkäalueiden rehevyydestä: suurimmat pitoisuudet todettiin Kirkkojärvellä ja loppukesällä myös Nummelanselällä. Vähiten rehevä oli Kiihkelyksenselkä.

Suomen ympäristökeskuksessa kehitetyn kuormitusmalli VEMALAn mukaan suurin osa Hiidenveden Kirkkojärven ja Kiihkelyksenselän fosforikuormituksesta on peräisin pelloilta. Typpikuorman osalta pellot ja luonnonhuuhtouma ovat yhtä suuria kuormituksen lähteitä.

Pistekuormituksen vaikutuksia oli vuoden 2016 seurannan perusteella nähtävissä paikallisesti: Vanjoen veden laatu heikkeni jonkin verran Karkkilan puhdistamon alapuolelta alkaen, jokea alaspäin mentäessä vaikutukset sekoittuivat hajakuormitukseen. Vihdin kirkonkylän puhdistamon vaikutukset hukkuivat pääosin Vihtijoen tuomaan hajakuormitukseen, ainoastaan talven vedenlaatutuloksissa todettiin jonkin verran puhdistamoon viittaavia vaikutuksia Kirkkojärven syvimmän alueen pohjalla.

Julkaisu: Hiidenveden alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2016

 

Lisätietoja / tilläggsuppgifter:
Eeva Ranta
vesistöasiantuntija
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
puh (gsm) 044 528 5002
s-posti eeva.ranta@vesiensuojelu.fi


Lähettäjä
LUVY
15.06.2017
Viimeksi muokattu
16.06.2017
Teemat: hiidenvesi, luvy