Etusivu

Etusivu :: Uutiset :: Kalastus puhutti Hiidenvesi-illassa
04.03.2019

Kalastus puhutti Hiidenvesi-illassa

Kalastus puhutti Hiidenvesi-illassa

Hiidenvesi-ilta järjestettiin 26.2. Vihdin kunnanvirastolla. Yleisötilaisuus pureutui Hiidenveden kalastusasioihin, kalaston tilasta kertoviin tutkimustuloksiin ja hoitokalastuksen toteuttamisen reunaehtoihin ja mahdollisuuksiin.

Kuva: Tutkija Tommi Malinen esitteli Hiidenveden kalaston nykytilaa tutkimusten valossa.

Yleisötilaisuuden aluksi Karjaanjoen vesistön kalatalousalueen varapuheenjohtaja kertoi uuden organisaation järjestäytymisestä ja tulevista tehtävistä. Kalatalousalue perustettiin kun Hiidenveden, Lohjanjärven sekä Nummi-Pusulan ja Karjalohja-Sammatin kalastusalueet yhdistyivät vuoden 2019 alusta Karjaanjoen vesistön kalatalousalueeksi. ”Uuden Kalatalousalueen tärkein tehtävä on alueen kalatalouden kestävän käytön ja hoidon järjestäminen. Henki kalastusalueen syntyneuvotteluissa on ollut hyvä, vaikka kyseessä ei olekaan ollut varsinainen rakkausavioliitto” – kertoi Kalatalousalueen hallituksen varapuheenjohtaja Kari Kenttinen. Tulevista tehtävistä keskeisinä Kenttinen nosti esiin käyttö- ja hoitosuunnitelman laatimisen 2020 loppuun mennessä ja kalastuksen valvonnan organisoinnin.

Hiidenvedellä toimivan Vihdin kalastusseuran toimintaa ja tavoitteita esitteli seuran puheenjohtaja Jari Virtanen. Virtanen kertoi, että seura on yhä yksi Suomen suurimmista tämän hetkisen jäsenmäärän ollessa yli 600. Seuran toiminnassa erilaiset kilpailut ja toisaalta kalastuksen ja valvonnan järjestäminen ovat tärkeässä roolissa. Virtanen kertoi, että kalastus on harrastuksena yhä suosittu, mutta työtä on tehtävä jotta myös nuoret tulevat mukaan harrastustoimintaan. ”Nuorisojäsenten määrä ei ole niin suuri kuin toivoisimme ja tähän on viritelty myös kouluyhteistyötä” – totesi Virtanen.

Hiidenveden kalaston nykytilaa tutkimusten valossa esitteli tutkija FT Tommi Malinen, Helsingin yliopistosta. Malinen kertoi, että vaikka Hiidenvesi on erinomainen, poikkeuksellisen tuottava kuhajärvi, Hiidenveden kalaston tila vaihtelee järven eri alueiden välillä. Esimerkiksi järven itäisillä altailla kalasto on vain välttävässä tilassa kun särkikalat muodostavat merkittävän osan kalan biomassasta. Hiidenveden kalakantojen hoidossa Malinen nosti esiin mm. petokalakantojen vahvistamisen ja kysyi: Voidaanko kuhakannan särkikalojen kulutusta lisätä esim. kalastuksen säätelyllä tai haukikantoja vahvistaa esimerkiksi lisääntymisalueita kunnostaen? Malisen löytämän, jo 100 v sitten julkaistun tutkimuksen mukaan: ”nuottakalastusta, jolla olisi merkityksensä joutokalaston (sulkava, porho) harventajana, ei harjoiteta ollenkaan.” Kysymykseen hoitokalastuksen mahdollisuuksista Hiidenvedellä, Malisen mielipide oli selkeä: ”Vajaatehoinen hoitokalastus on huonoin vaihtoehto! Sen ainoa vaikutus on särkikalojen kasvun parantuminen.”

Hola lake -hankkeen toimenpiteenä kehitetään Hiidenveden kalaston tilan seurantaa. Projektipäällikkö Sini Pöytäniemi, LUVY ry:stä esitteli Hiidenvedellä vuonna 2019 toteutettavaa koko järven laajuista kalastustiedustelua. Kalastustiedustelulla halutaan kartoittaa koko Hiidenveden kalastusmäärää, kalastuksen jakautumista eri pyyntimuotoihin ja kalastukselle merkittävimpien lajien saaliskoostumusta. Kalastustiedusteluun voivat osallistua kaikki Hiidenvedellä toimivilta kalastusosakaskunnilta vuodelle 2018 kalastusluvan lunastaneet kalastajat joko täyttämällä paperisen tiedustelulomakkeen tai täyttämällä, sähköisen lomakkeen verkkosivuilla. Tiedustelusta saatuja tietoja on tarkoitus hyödyntää myös Karjaanjoen kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman laadinnassa.

Tilaisuuden loppuhuipentumana Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Ilkka Sammalkorpi pohti esityksessään voiko Hiidenvettä kunnostaa hoitokalastamalla ja mitkä ovat sen onnistumisen edellytykset. ”Ravintoketjukunnostus voi vähentää sinileväkukintoja ja parantaa kalaston tilaa. Se on tutkittu ja toimiva keino oikeissa kohteissa, mutta se ei ole kertaluontoinen manooveri vaan nähtävä osana järven jatkuvaa hoitoa.” – totesi Sammalkorpi. Kun mietitään millainen hoitokalastus sopisi Hiidenvedelle, on muistettava, että Hiidenvesi ei ole yhtenäinen järvi. Kiihkelyksenselälle ei suositella hoitokalastustoimenpiteitä, mutta järven itäisillä altailla, missä kalaston tila on välttävä, kalataloudellinen tarve hoitokalastukselle on selvästi olemassa. Hiidenveden veden tilaa ei kalastamalla mitä ilmeisimmin saada parannettua (vaikka monessa rehevässä järvessä se toimii), mutta kalaston rakennetta sillä voidaan muuttaa. Sammalkorpi korosti myös, että Hiidenveden korkean kuormituksen ja ravinnepitoisuuden takia hoitokalastuksen on oltava erittäin tehokasta. Voimakkaan alun riittävä saalistaso voidaan arvioida olevan 200 kg/ha ja pitkänajan vuotuisena saaliskeskiarvona olisi päästävä 50–60 kg/ha. Tehokas kalastus vaatii onnistuakseen ympärivuotisen ja monipuolisen keinovalikoiman. Yhtenä vaihtoehtona tehokkaan kalastuksen rahoittamiseen Sammalkorpi nosti esiin saaliin myynnin elintarviketeollisuudelle. Tästä on esimerkkejä eripuolilta Suomea, mutta asiaa ei ole vielä selvitetty Länsi-Uudellamaalla.

Hiidenveden kalastustiedusteluun voit osallistua verkossa osoitteessa: http://www.luvy.fi/fi/ilmoittautumiset/hiidenveden_kalastustiedustelu

 

Lisätietoja:

Juha-Pekka Vähä
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö
puh 04577507727
juha-pekka.vaha@luvy.fi

Sini Pöytäniemi
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö
puh 045 77500106
sini.poytaniemi@luvy.fi


Lähettäjä
LUVY
04.03.2019