Etusivu

Etusivu :: Uutiset :: Siuntionjoen ja Pikkalanlahden tila yhteistarkastelussa vuonna 2018
11.06.2019

Siuntionjoen ja Pikkalanlahden tila yhteistarkastelussa vuonna 2018

Siuntionjoen ja Pikkalanlahden tila yhteistarkastelussa vuonna 2018

Siuntionjoen ja Pikkalanlahden kokonaiskuormitus laski poikkeuksellisen vähäisen sademäärän vuoksi.

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailussa osallisina ovat Vihdin Nummelan jätevedenpuhdistamo, Rosk’n Roll Oy Ab:n Munkkaan jätekeskus, Skanska Infra Oy / Ratametsän maankaatopaikka sekä Kirkkonummen Aktiivikeskus. Pikkalanlahden yhteistarkkailussa osallisia ovat Suomen Sokeri Oy, Prysmian Group Finland Oy sekä Oy Lival Ab, Nordic Aluminiumin. Vapaaehtoisina Siuntionjoen tarkkailuun osallistuu Suomen Sokeri Oy sekä Pikkalanlahden tarkkailuun Pickala Golf Oy. Myös alueen kunnat Lohja, Siuntio, Vihti ja Kirkkonummi osallistuvat tarkkailuihin ympäristön tilan yleisen seurantavelvoitteen perusteella.

”Valtaosa Siuntionjoen vesistön kuormituksesta on peräisin hajakuormituksesta”, toteaa vesistöasiantuntija Anne Lehmijoki. Nummelan jätevedenpuhdistamo on Siuntionjoen suurin pistekuormittaja. Pistekuormituksen osuus alueen fosforikuormituksesta on hyvin pieni, typpikuormituksesta pistekuormituksen osuus on merkittävämpi. Alueelliset erot ovat suuria ja suurin pistekuormitus kohdistuu Risubackajoen–Karhujärven alueelle.

Yhteistarkkailussa mukana olevat järvet ovat kaikki hyvin reheviä. Pistekuormittajien velvoitetarkkailun lisäksi Tjusträskistä ja Vikträskistä otettiin ylimääräisiä näytteitä Siuntion kunnan tilauksesta. Lopputalvella Karhujärvessä happitilanne oli heikko ja selvästi heikompi kuin Tjusträskissä. Kesällä Karhujärven happitilanne oli kuitenkin huomattavasti parempi kuin Tjusträskin. Alusveden happitilanne oli Tjusträskissä koko kesän erittäin heikko. Valuma-alueilta tuleva kuormitus ylittää järvien sietokyvyn selvästi ja järvet ovat nykyisellään sisäkuormitteisia.

Siuntionjoen vaikutus näkyi selvästi Pikkalanlahden veden laadussa vuonna 2018. Pikkalanlahden fosforikuormituksesta 99 % ja typpikuormituksesta 95 % tuli Pikkalanjoesta. Pikkalanjoen kautta tuli sameaa ja ravinnepitoista vettä etenkin kevään valumien aikaan, mikä näkyi veden laadussa rannan tuntumassa. Pistekuormituksen vaikutukset Pikkalanlahdella näkyivät rannan läheisyydessä hyvin paikallisesti mm. ajoittain kohonneina kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksina sekä pieninä näkösyvyyksinä. Pikkalanjoen vaikutuksen lisäksi Itämeren yleistilanne heijastuu Pikkalanlahteen, koska se on merelle avoin lahti eikä lahdessa ole merkittäviä kynnyksiä.

Tarkkailuohjelmien mukaisesti vuonna 2019 vuorossa on suppea tutkimusvuosi.

 

Lisätietoja:

Anne Lehmijoki
Vesistöasiantuntija
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
anne.lehmijoki(at)luvy.fi
0505215640


Lähettäjä
LUVY
11.06.2019
Viimeksi muokattu
11.06.2019