Pohjaeläimet

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:llä on jo pitkä perinne pohjaeläinten käytössä vesiemme muuttuvan tilan ilmentäjinä. Pohjaeläinten merkitystä vesistötutkimuksissa on entisestään lisännyt EU-direktiivien myötä laadittu pintavesien ekologinen tila -arviointijärjestelmä, jossa pohjaeläinten lisäksi huomioidaan muutokset myös kasviplanktonissa, kalastossa ja kasvillisuudessa. Pohjaeläimiksi voidaan kutsua kaikkia niitä selkärangattomia eläinlajeja, joiden pääasiallisena ympäristönä on vesien pohja, kasvillisuus tai muu kiinteä alusta. Useimmiten tutkimuksen kohteena ovat vain paljain silmin havaittavat ns. makroskooppiset pohjaeläimet. Ympäristön pahoinvointi – vesien likaantuminen – näkyy usein selvimmin vesistöjen pohjilla, joiden eliöstö muuttuu lajistoltaan ja yksilömääriltään vastaamaan uutta ekologista tilaa.

Pohjaeläimet elementissään

Makeissa vesissä tavattavista pohjaeläinlajeista suurin osa kuuluu hyönteisiin (kuten mm. surviaissääsket, päivänkorennot, vesiperhoset ja sudenkorennot), joiden elämästä pisin vaihe, nuoruus, vietetään toukkana vedenalaisessa maailmassa. Pohjaeläinhyönteisistä vain osa elää veden pohjissa joko sedimenttiin kaivautuneena tai sen pinnalla. Merkittävä osa pohjaeläimistä hyödyntää pohjan kasvillisuutta ja sen pinnalla esiintyvää levästöä ja bakteerimassaa. Hyönteistoukkien lisäksi pohjaeläimistöön kuuluu myös nilviäisiä (mm. simpukat ja kotilot), nivelmatoja (mm. harvasukamatoja), äyriäisiä (mm. siirat ja katkat) jne. Pohjaeläintenkin joukossa on omat petonsa eli predaattorinsa, jotka saalistavat muita pohjaeläimiä. Tunnettua on, että pohjaeläimet ovat tärkeä osa kalojen ravintoa.

Ympäristön yllättävä muuttuminen ihmisen toiminnan tuloksena on suhteellisen uusi ympäristötekijä myös pohjaeläimille. Muutos on kehityshistoriallisesti nopea, raju ja ennustamaton. Pohjaeläimillä ei ole ollut aikaa kovinkaan paljon sopeutua muutoksiin; erot tässäkin mielessä näkyvät eri pohjaeläinlajien välillä. Tähän perustuu pohjaeläinten käyttö veden ja pohjan laadun ilmentäjinä eli indikaattoreina.

Pohjaeläinindikaattorit - pohjan laadun ilmentäjät

Suhteellisen pitkäikäisinä ja paikallaan pysyvinä eliöinä pohjaeläimet joutuvat alttiiksi ympäristössä tapahtuville muutoksille ja ilmentävät eli indikoivat siten ympäristönsä tilaa pitkältä aikaväliltä toisin kuin esim. kertavesinäyte. Äkillinen myrkkypiikki näkyy myös pohjaeläimistössä. Nykyään tunnetaan hyviä happi-indikaattoreita (hapettomissa ja runsashappisissa oloissa menestyviä lajeja), pH-indikaattoreita, rehevyyden indikaattorilajeja jne. Uusin pohjaeläintutkimus keskittyy tekemään havaintoja lisäksi pohjaeläinten käyttäytymisestä ja morfologiasta eli rakenteesta, joissa on havaittu merkittäviä muutoksia pilaantuneilla alueilla. Pohjaeläimistä voidaan tutkia myös raskasmetallipitoisuuksia.

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry tutkii säännöllisesti pohjaeläimistöjä sekä virtavesistä, järvistä että merialueilta. Näytteitä otetaan 1-4 vuoden välein vesistöalueesta ja tutkimuskohteesta riippuen.

  • Siuntionjoen vesistöalueella
  • Hiidenveden vesistöalueella
  • Lohjanjärven alueella
  • Mustionjoen ja Fiskarsinjoen alueella
  • Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueella
  • Hangon ja Bengtsårin merialueella
  • Inkoon Fagervikenin merialueella
  • Pikkalanlahden merialueella

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ssä on tehty näiden säännöllisten tutkimusten lisäksi joka vuosi tilauksesta yksittäisiä pohjaeläintutkimuksia.