yhdistys

Yhdistys verkossa

Etusivu :: Yhdistys verkossa :: Yhdistys :: Historia :: Toiminnan eri muodot käynnistyvät

4. Toiminnan eri muodot käynnistyvät

Länsi-Uudenmaan vesiensuojeluyhdistyksen aloittaessa käytiin keskustelua sen tehtävistä. Aatteellinen toiminta eli vesiensuojelutietoisuuden herättäminen ja tiedon levittäminen oli itsestään selvää. Sitä olivat jo ehtineet tehdä muutamat paikalliset yhteen vesialueeseen keskittyneet vesiensuojeluyhdistykset, mutta alueellinen yhdistys toi koko alueeseen kohdistuvan laajemman näkökulman sekä uudenlaista ammatillista osaamista.

Kuntien ja yritysten näkökulmasta yhdistyksestä voisi tulla niille palveluita tuottava organisaatio, joka kokoaisi jätevesien käsittelyn tietotaitoa ja välittäisi sitä näiden omille laitoksille ja niiden henkilökunnalle. Varsinkin kuntien taholla virisi myös ajatus, että oma yhdistys voisi hoitaa vesilain asettamat valvontavelvotteet järkevämmin ja edullisemmin kuin kaupalliset toimijat. Vähitellen tämä ajatus alkoi saada kannatusta myös yrityksissä, vaikka vielä vuonna 1978 eräät teollisuuden edustajat olisivat halunneet nähdä yhdistyksen vain keskustelu- ja tiedonvaihtofoorumina. Jo seuraavana vuonna vesiensuojeluyhdistys oli saanut hoidettavakseen jo 80 % alueen velvoitetarkkailuista.

Ilman henkilökuntaa ja laboratoriota kummankaan toimintamuodon aloittaminen ei olisi mahdollista. Yhdistyksen sihteerinä toiminut Lohjan kaupungin vesilaboratorion päällikkö Stig Lönnqvist valittiin 19 hakijan joukosta Länsi-Uudenmaan vesiensojeluyhdistyksen puolipäiväiseksi toiminnanjohtajaksi 1. marraskuuta 1976 alkaen – loppuosan työaikaansa hän oli edelleen kaupungin palveluksessa. Tasan vuosi myöhemmin hän siirtyi kokopäiväisesti yhdistyksen tehtäviin. Toiminnanjohtajan ensimmäisiin toimiin kuului selvittää yhdistyksen mahdollisen laboratorion edullisin sijoituspaikka. Oma laboratorion perustaminen ei ollut alkuvaiheessa varmaa, sillä varsinkin yritysjäsenten keskuudessa oltiin huolissaan sen aiheuttamista kustannuksista.

Kuva 4.1. Yhdistyksen ensimmäinen toimipaikka, Lohjan kaupungin Pitkäniemen jätevedenpuhdistamo.

Selvityksen perusteella todettiin, että järkevintä olisi ryhtyä ostamaan fysikaalis-kemiallisia tutkimuspalveluja Lohjan kaupungin vesilaboratoriolta ja mikrobiologisia palveluja Lohjan seudun kansanterveystyön kuntainliiton Lohjalla sijaitsevalta laboratoriolta. Vesihallitus hyväksyi järjestelyn vuoden 1977 alussa. Se merkitsi, että yhdistys sai silloin oikeuden toimia virallisena asutusjätevesien kuormitustarkkailijana. Vuoden 1977 aikana jo kymmenen alueen jätevedenpuhdistamoa antoi tarkkailun yhdistyksen tehtäväksi. Analyysit teetettiin korvausta vastaan Lohjan kaupungin laboratoriossa. Yhdistys ei vielä tässä vaiheessa ollut valmis ottamaan laboratoriota omistukseensa ja sen henkilökunta pysyi kaupungin palveluksessa.

Lausuntojen antaminen viranomaisille ja aatteellinen työ käynnistyi vuoden 1976 aikana. Tärkein oli yhdistyksen aloite ja sen pohjalta käydyt neuvottelut Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun aloittamisesta, jotka johtivatkin myönteiseen tulokseen. Yhdistyksen kokouksissa otettiin tavaksi pitää ajankohtaisia vesiensuojeluaiheisia asiantuntijaesitelmiä ja toiminnanjohtaja tarjoutui puhumaan jäsenyhdistysten tilaisuuksissa.

Kuva 4.2. Laborantti Arja Santamäki Lohjan kaupungin jätevedenpuhdistamolla sijainneessa laboratoriossa. Länsi-Uusimaa 27.2.1977.

Vuoden 1977 aikana yhdistyksen perustamisvaihe oli takana ja toimintaa voitiin ryhtyä vakiinnuttamaan. Tärkeänä tehtävänä aloitettiin puhdistamonhoitajien kouluttaminen. Alueella toimi lukuisia pieniä jätevedenpuhdistamoja, joista monia hoidettiin sivutoimisesti kuntien ja yritysten muun henkilökunnan työnä. Niiden mahdollisimman tehokas toiminta vaati tietotaitoa, jota ei ollut helposti ja keskitetysti saatavilla. Ensimmäisille koulutuspäiville osallistuikin 29 puhdistamonhoitajaa. Vuonna 1977 aloitettiin myös oman julkaisusarjan tuottaminen. Sen ensimmäisenä osana ilmestyi limnologi Pasi O. Lehmusluodon kirjoitus ”Hormajärvi ja sen tila vuosien 1973-1976 välisenä aikana”.

Puhdistettujen jätevesien ohella on tärkää, että myös talousvesien – juomaveden – puhtautta tutkitaan. Yhdistys oli jo vuonna 1977 aloittanut talousvesitutkimukset Lohjan kaupungin laboratoriossa, jonka lääkintöhallitus oli hyväksynyt tähän tarkoitukseen. Näytteitä vastaanotettiin niin alueen vesilaitoksilta kuin yksityisiltä ihmisiltä.

Merkittävä askel oli myös liittyminen Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton jäseneksi vuonna 1977. Sen kautta yhdistys sai yhteyksiä muihin vastaaviin järjestöihin ja tietoa niiden toiminnasta. Jo seuraavana vuonna toiminnanjohtaja Stig Lönnqvist valittiin liiton hallitukseen.