Etusivu

Etusivu :: Uutiset :: Lohjanjärven pääaltaiden tila on vakaa, mutta miten voi Maikkalanselkä?
20.06.2016

Lohjanjärven pääaltaiden tila on vakaa, mutta miten voi Maikkalanselkä?

Lohjanjärven pääaltaiden tila on vakaa, mutta miten voi Maikkalanselkä?

Vuoden 2015 vedenlaatututkimusohjelmassa olivat Lohjanjärven pääaltaiden lisäksi Maikkalanselkä (Maikkalanjärvi) ja Outamonjärvi sekä jokivesistä Nummenjoki, Väänteenjoki ja Mustionjoki.

Ympäristölupavelvoitteiden perusteella yhteistarkkailussa oli vuonna 2015 mukana kaksi paperitehdasta (Sappi Kirkniemi ja Mondi Lohja) ja kaksi yhdyskuntapuhdistamoa (Lohjan Pitkäniemi ja Lohjan Peltoniemi). Yhteistarkkailuun osallistui myös Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö. Uudenmaan ELY-keskuksen tuottamia Väänteenjoen vedenlaatutuloksia hyödynnettiin tutkimuksen raportoinnissa.

Pistemäisen jätevesikuormituksen vaikutukset olivat vuoden 2015 mittausten mukaan melko vähäisiä: Lohjan keskustaajaman lähivesillä selvimmät jätevesikuormitukseen, lähinnä yhdyskuntapuhdistamon jätevesiin viittaavat mittaustulokset todettiin talvella Liessaaren 13 metrisen syvänteen pohjan tuntumassa kohonneissa typpi- ja bakteeripitoisuuksissa. Järven eteläosan pistekuormituksen vaikutusalueilla mittaustulokset olivat heikoimpia puhdistamoiden purkuputkia lähimpänä olevalla Mangsön 8 metrisellä syvänteellä.

Kokonaisuutena Lohjanjärven tilanne on varsin vakaa: ekologinen tila on arvioitu pääasiassa hyväksi. Järven heikkolaatuisimmat alueet löytyvät tulojokien vaikutusalueilta, jossa hajakuormituksen vaikutus on voimakkainta. Väänteenjoen vaikutusalueella olevat Lohjan keskustaajaman lähivedet ja Nummenjoen vaikutusalueella oleva Maikkalanselkä ovat rehevämpiä ja huonokuntoisempia kuin järven muut selkäalueet.

Erityisesti Maikkalanselän runsaat ravinnepitoisuudet ja syvimpien pohjien tila vaikuttavat huolestuttavalta.

”Mikäli heikon happipitoisuuden alue laajenee, saattaa seurauksena olla koko selkäalueen äkillinenkin huononeminen. Maikkalanselällä on vuosien takaa kokemusta esimerkiksi laajasta ja pitkäkestoisesta sinileväkukinnasta”, toteaa vesistötutkija Eeva Ranta.

 

Kuvassa: Järven runsas vesikasvillisuus on merkki rehevyydestä.

 

Lisätietoja / tilläggsuppgifter: Eeva Ranta

vesistötutkija

044 5285002

eeva.ranta@vesiensuojelu.fi


Lähettäjä
LUVY
20.06.2016
Teemat: luvy, vesientila