Etusivu

Etusivu :: Uutiset :: Selvillä rannikkovesistä! Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry juhlisti vesiensuojelun 40-vuotista taivalta
19.10.2016

Selvillä rannikkovesistä! Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry juhlisti vesiensuojelun 40-vuotista taivalta

Selvillä rannikkovesistä! Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry juhlisti vesiensuojelun 40-vuotista taivalta

Yhdistyksen 40-vuotisjuhlaseminaarisarjan kolmannen, 13.10. Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla järjestetyn kutsuseminaarin teemana olivat rannikkovedet.

Kuva: Professori Alf Norkko esitteli Monicoast-hanketta, jonka mittarit keräävät dataa matalikkojen herkistä ekosysteemeistä.

Seminaari etsi osaltaan ratkaisua professori Alf Norkon puheenvuorossaan tiivistämiin haasteisiin: Miten tutkimuksen pienistä erikoisosaamisen osa-alueista voidaan yhdessä luoda kokonaiskäsitys siitä, miten meriekosysteemi toimii? Miten ympäröivä yhteiskunta voi toimia niin, että rannikkovesien ja Itämeren hyvä tila saavutetaan.

Luontevana paikkana seminaarille toimi Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellinen asema, joka on toiminut Itämeren tutkimuksen ja opetuksen tukikohtana jo vuodesta 1902. Pitkän historiansa aikana asema on kehittynyt yksinkertaisissa puitteissa toimivasta kenttäasemasta nykyaikaiseksi, ympärivuotisesti toimivaksi infrastruktuuriksi. ”Asemaa käyttävät lukuisat yhteistyökumppanit, ja aseman omalla tutkimuksella on keskeinen rooli kansainvälisessä merentutkimuksessa. Kenttäkurssien kautta asema ja Itämeri saaristoineen tulevat tutuiksi yhä uusille luonnontieteitä opiskeleville sukupolville.”, kertoi aseman johtaja Marko Reinikainen.

Luvyn 40-vuotisesta taipaleesta seminaarissa kertoivat toiminnanjohtaja Jaana Pönni, vesistötutkija Ralf Holmberg ja hajavesiasiantuntija Minttu Peuraniemi. Vuosikymmenten saatossa yhdistyksen jäsenkenttä ja toiminta ovat muuttuneet – kuntia on liittynyt yhteen, uusia laitoksia on perustettu ja isojakin tehtaita on lakkautettu. Nykyään LUVY tunnetaan luotettavana ja pitkäjänteisenä veden tilan seuraajana ja yhteistyökumppanina. Lisääntynyt tieto vesien tilasta tai pohjavesiriskeistä herättää kuitenkin usein tarpeen ryhtyä käytännön toimiin ja silloin on tärkeää löytää yhteinen tahtotila alueen vesien tilan edelleen parantamiseksi.

”Alueen yhteisen tahtotilan merkityksestä loistava esimerkki on Karjaanjoen vesistövisio ja siihen liittyen Mustionjoen kalatiet, joiden rakentamiseen valtio juuri myönsi kärkihankerahoitusta. Samaa konseptia noudattaen voimme yhdessä saavuttaa haaveemme eri puolilla Länsi-Uusimaata, myös rannikkovesiemme paremman tilan. Yhdessä voimme onnistua!”, iloitsee toiminnanjohtaja Jaana Pönni.

Jätevesirunkoverkon laajennuttua vesistöjen seurantavelvoitteet ovat alueella vähentyneet – toisaalta pohjavesien suojeluvelvoitteet ovat tuoneet toimijoille uusia velvoitteita. Kansalaisten oman aktiivisuuden merkitys on myös korostunut kuormituksen vähentämisessä. Tähän kannustetaan neuvomalla haja-asutusalueiden asukkaita laittamaan omat jätevesijärjestelmänsä kuntoon kestävällä ja järkevällä tavalla. Neuvontakäynneillä asukkaille annetaan käytännön työkaluja lainsäädännön ja käytäntöjen ristiaallokossa selviämiseen. ”Kun neuvoja annetaan asukkaan oman likakaivon äärellä, ovat neuvot käytännöllisiä ja räätälöityjä. Samalla kerääntyy ennen keräämätöntä tietoa jäteveden käsittelyn tilanteesta ja neuvonta sekä muut vesienhoitotoimenpiteet saadaan suunnattua entistäkin paremmin.”, totesi LUVYn hajajätevesiasiantuntija Minttu Peuraniemi.

Rannikkovesien osalta on merkittävää painopisteen siirtyminen pistekuormituksesta hajakuormitukseen. ”Vaikka kuormituksen pienentyminen on hyvä asia, niin seurannan loppuminen saman tien pistekuormittajan toiminnan loputtua on huolestuttavaa. Kun velvoitetarkkailut loppuvat, niin jää alueita joita ei seurata enää ollenkaan, eikä saada tietoa siitä, mitä vesistössä tapahtuu kun kuormitus on vähentynyt.”, toteaa vesistötutkija Ralf Holmberg LUVYsta.

Mikael Kilpi, Yrkeshögskolan Noviasta totesi saariston pesimälinnuston koostuvan jännittävästä yhdistelmästä makean veden, ja toisaalta valtamerten lajistoa. Saaristolinnuista lähes puolet on vuoden 2015 uhanalaisuusluokituksen mukaan punaisella listalla. Linnuston kehnon tilan katsotaan johtuvan Itämeren rehevöitymisestä ja saasteista seuranneita ravintoketjumuutoksista sekä muutoksista talvehtimisalueilla. Tälle yleistykselle ei valitettavasti kuitenkaan löydy kovinkaan paljon aineistopohjaista tukea. Lajien runsastumisten ja pienentymisten on havaittu tapahtuvan välillä todella nopeasti. Tarvitaan lisää tietoa, jotta ymmärtäisimme sen mitä nyt tapahtuu esimerkiksi haahkalle, jonka kanta Suomen rannikko- ja saaristovesillä haahkakanta on pienentynyt voimakkaasti, ja jotta oikeisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä.

Jääasiantuntija Jouni Vainio, Ilmatieteen laitokselta kertoi jäätilastojen keruun pitkästä historiasta Suomessa. Tietoa jääolosuhteista on tarvittu 1870 alkaen, jolloin aloitettiin säännöllinen jääliikenne Hangosta Tukholmaan. Tilastojen perusteella näyttää siltä, että talvet Suomea ympäröivillä merialueilla ovat lyhentymässä ja leudontumassa. Keskimäärin jäätalvi on lyhentynyt kaksi viikkoa. ”Tämän perusteella voisi ajatella, että jäänmurtajat ovat käymässä pikkuhiljaa tarpeettomiksi – mutta näin ei ole vaan talvinen meriliikenne tarvitsee myös tulevaisuudessa murtajia avukseen.” totesi Jouni Vainio.

Erikoistutkija Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta kertoi Itämeren ravinnekuormituksen alentuneen 1980-luvulta lähtien. Meren tila ei kuitenkaan ole parantunut samaa tahtia kuormituksen vähenemisen kanssa. ”Jos halutaan todella saavuttaa Itämeren toimintaohjelman (Baltic Sea Action Plan) tavoite Itämeren hyvän ekologisen tilan saavuttamisesta vuoteen 2021 mennessä, Euroopan unionin vesipuitedirektiiviin tavoite saada kaikki vesistöt hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä sekä EU:n meristrategiadirektiivin tavoite meriympäristön hyvän tilan saavuttamisesta vuoteen 2020 mennessä tarvitaan nykyistä laajemman keinovalikoiman ennakkoluulotonta tarkastelua”, totesi Knuuttila.

Tvärminnessä torstaina 13.10. järjestetty rannikkovesiaiheinen seminaari oli osa marraskuussa 2015 käynnistynyttä LUVYn 40-vuotisjuhlaseminaarisarjaa ”Ole selvillä vesistä – tule messiin!”. Aiemmin Mustion linnassa ja Suitian linnassa järjestettyjen seminaarien pääteemoina olivat Karjaanjoen ja Siuntionjoen vesistöt. Seminaariesitysten videotallenteet löydät täältä. Kaikki seminaarit tarjosivat tuoreinta tietoa paikallisten järvien, jokien, pohjavesien ja merialueiden tilassa ja eliöstössä sekä tutkimus- ja suojelutyössä vuosikymmenten aikana tapahtuneista muutoksista. Tavoitteena oli löytää yhteinen tahtotila työlle alueen vesien tilan edelleen parantamiseksi.

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, LUVY ry on alueellinen vesiensuojeluyhdistys ja palveluntarjoaja. Tehtävämme on edistää vesiensuojelua, ympäristönsuojelua ja ihmisen elinympäristön terveellisyyttä läntisellä Uudellamaalla. Aatteellisen vesiensuojelutyön ja hanketoiminnan lisäksi tarjoamme vesialan tutkimus- ja laboratoriopalveluja.


Lisätietoja:

Jaana Pönni
toiminnanjohtaja
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
puh: 019323865
s-posti: jaana.ponni(at)vesiensuojelu.fi


Lähettäjä
Hajavesi-hanke
19.10.2016
Viimeksi muokattu
09.11.2016