Etusivu

Etusivu :: Uutiset :: Voimalaitokset vaikuttavat vaelluspoikasten käyttäytymiseen ja lisäävät kuolleisuutta – lohikalojen alasvaellusta tutkittiin Mustionjoella toukokuussa 2017
19.12.2017

Voimalaitokset vaikuttavat vaelluspoikasten käyttäytymiseen ja lisäävät kuolleisuutta – lohikalojen alasvaellusta tutkittiin Mustionjoella toukokuussa 2017

Voimalaitokset vaikuttavat vaelluspoikasten käyttäytymiseen ja lisäävät kuolleisuutta – lohikalojen alasvaellusta tutkittiin Mustionjoella toukokuussa 2017

Voimalaitoksiin liittyvät syyt aiheuttavat suurimman osan kalakuolemista etenkin kolmen ylimmän Mustionkosken, Peltokosken ja Billnäsin voimalaitoksen kohdalla. Kuolleisuus vaihteli voimalaitoksittain johtuen paitsi voimalaitoksen turbiinityypistä erityisesti siitä kuinka nopeasti vaelluspoikaset löysivät reitin alavirtaan.

Kuva. radiolähettimillä merkattujen lohen poikasten vaellusta seurattiin Mustionjoessa. Kuva: LUVY.

Vaelluskalakantojen elvyttäminen ja palauttaminen ovat nousseet viime vuosina valtakunnallisesti ja poliittisesti tärkeiksi tavoitteiksi. Rakennetuissa joissa vaelluskalakantojen elvyttäminen vaatii vaellusyhteyden palauttamisen. Nousuvaelluksen järjestämisen lisäksi on tärkeää myös turvata kalojen alasvaellus kehittämällä rakenteita jotka vähentävät alasvaelluksen aikaista turbiini- ja patoallaskuolleisuutta.

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n, Luonnonvarakeskuksen ja Kala- ja vesitutkimus Oy:n tutkimuksella kesällä 2017 selvitettiin Mustionjoen voimalaitospatojen vaikutuksia alasvaeltavien lohen poikasten vaelluskäyttäytymiseen. Työssä arvioitiin vaelluspoikasten selviytymistä patoaltailla, voimalaitoksissa sekä jokivaelluksen aikana.

Tutkimuksessa 100 lohen vaelluspoikasta eli smolttia merkittiin kalan sisäisillä radiolähettimillä. Lähetinkalat vapautettiin Mustionjoen vesivoimalaitosten (Mustionkoski, Peltokoski, Billnäs, Åminnefors) yläpuolelle 25 kalan erissä. Voimalaitoksen, patoaltaan ja alapuolisen jokiosuuden yhteisvaikutus eli laitoskohtainen kokonaiskuolleisuus oli Mustionkoskella 72 %, Peltokoskella 87 %, Billnäsissä 55 % ja Åminneforsissa 21 %. Voimalaitoksiin liittyvät syyt aiheuttivat suurimman osan kalakuolemista etenkin kolmen ylimmän voimalaitoksen kohdalla. Tutkimuksen tulosten perusteella kokonaiskuolleisuus on suurta. Pahimman skenaarion mukaan nykytilanteessa, ilman alasvaellusta ohjaavia rakenteita, koko jokivaelluksesta Mustionkosken yläpuolelta jokisuulle selviytyy nykyolosuhteissa arviolta vain noin 1,3 % kaloista. Tuhannesta vaelluspoikasesta arviolta siis vain kolmetoista selviää elossa noin kahdenkymmenenkuuden kilometrin matkasta Lohjanjärvestä mereen.

Mustionjoen alasvaellustutkimus antaa arvokasta tietoa jo käynnissä oleviin sekä suunniteltaviin kalatierakennusprojekteihin, sillä tehdyllä tutkimuksella on voitu selvittää neljän erilaisen voimalaitospadon ja kolmen erilaisen turbiinityypin vaikutuksia kalojen kuolleisuuteen” – toteaa hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä.

Mustionjoen kalateiden rakentaminen alkaa vuonna 2018. Rakennettavat kalatiet voivat osaltaan toimia myös kalojen alasvaellusreitteinä, mutta nopeamman ja turvallisemman alasvaelluksen takaamiseksi tarvitaan paitsi kaloja kalatiehen ohjaavia rakenteita, myös erillisiä alasvaellusrakenteita. Tehdyn tutkimuksen tuloksia hyödynnetään soveltuvien alasvaellusratkaisujen suunnittelussa. Vaelluspoikasten käyttäytymisestä patoaltailla ja voimalaitoksilla saatujen havaintojen perusteella Mustionjoella on hyvät edellytykset onnistuneisiin alasvaellusratkaisuihin.

Tutkimus toteutettiin osana FRESHABIT LIFE IP -hanketta ja se sai rahoitusta myös Varsinais-Suomen ELY-keskuksen myöntämistä kalastonhoitomaksuvaroista.

Julkaisu: Lohen vaelluspoikasten käyttäytyminen ja kuolleisuus Mustionjoen voimalaitoksilla

 

Lisätietoja:

Juha-Pekka Vähä
Hankepäällikkö
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
juha-pekka.vaha@luvy.fi
+3584577507727

Petri Karppinen
Tutkija
Kala- ja vesitutkimus Oy
petri.karppinen@kalajavesitutkimus.fi
+358407785069

Teppo Vehanen
Erikoistutkija
Luonnonvarakeskus
teppo.vehanen@luke.fi
+358405708498

 


Kuva. Pudotuskorkeudeltaan 11 metrinen Peltokosken voimalaitos on Mustionjoen suurin. Sen alasvaeltaville lohen poikasille aiheuttaman kokonaiskuolleisuuden arvioitiin olevan lähes 90%. Kuva: LUVY.

 

Freshabit LIFE IP -hanke on Suomen kaikkien aikojen suurin Euroopan unionin rahoittama LIFE-hanke, jossa kahdeksalla kohdealueella eri puolilla maata parannetaan järvien, jokien ja pienvesien tilaa Suomessa. Karjaanjoen alue Uudellamaalla on hankkeen eteläisin kohde. Karjaanjoen aluehankkeen tavoitteita ovat kalateiden rakentaminen, lohikalojen palauttaminen, lohikalojen ja raakun luontaisen lisääntymisen edistäminen, elinaluekunnostukset sekä vedenlaadun parantaminen ja tulvasuojelu. Lisätietoja hankkeesta: www.metsa.fi/freshabit.



Lähettäjä
LUVY
19.12.2017
Viimeksi muokattu
19.12.2017
Teemat: luvy