Etusivu

Etusivu :: Uutiset :: Hiidenveden kunnostustoimien vaikutukset alkavat näkyä
21.06.2018

Hiidenveden kunnostustoimien vaikutukset alkavat näkyä

Hiidenveden kunnostustoimien vaikutukset alkavat näkyä

Hiidenveden Kiihkelyksenselän syvänteen hyvä happitilanne, pienentyneet sameusluvut ja vähentynyt sinileväkukintojen määrä kertovat kunnostustoimien positiivisesta vaikutuksesta Hiidenveteen.

Hiidenveden alueen yhteistarkkailuun 2017 osallistuivat Vihdin Vesi ja Karkkilan vesihuoltolaitos perustuen jätevesipuhdistamoiden ympäristölupiin. Vihdin ja Karkkilan ympäristönsuojelun toimialat olivat yhteistarkkailussa mukana perustuen kuntien velvoitteiseen seurata ympäristön tilaa. Vapaaehtoisesti tarkkailuun osallistuivat lisäksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä ja Hiidenveden kunnostus -hanke.

”Hiidenveden syvimmän syvänteen happitilanne on pysynyt hyvänä jo pidempään, minkä lisäksi myös sameuslukemat ovat pienentyneet ja sinileväkukintojen määrä vähentynyt”, iloitsee tutkimuspäällikkö Anne Liljendahl Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä. Happitilanne oli kuitenkin vuonna 2017 heikko sekä Isotalonselällä että Kirkkojärvellä. Rehevyyttä ilmentävät a-klorofyllipitoisuudet olivat edellisvuoden tapaan suurimmat Kirkkojärvellä ja loppukesällä myös Nummelanselällä. Hiidenveteen laskevista joista Vihtijoen veden laatu oli heikoin mm. ravinteiden ja sameuden osalta. Vihtijoen bakteerimäärät olivat kuitenkin selvästi Vanjokea pienempiä. Varsinkin kevättulvien ja syyssateiden aikana jokien vedenlaatu oli heikko suurien valumien ja virtaamien vuoksi.

Suomen ympäristökeskuksessa kehitetyn Vemala-kuormitusmallin perusteella joet kuljettavat merkittävän osan ravinnekuormituksesta Hiidenveteen, jossa suurin typpi- ja fosforikuormitus kohdistuu Kiihkelyksenselälle. Suurimmat ravinnepitoisuudet mitattiin kuitenkin Kirkkojärvellä ja pienimmät Kiihkelyksenselällä ja Retlahdella.

Pistekuormituksen osuus Hiidenveden ravinteiden kokonaiskuormituksesta oli vuonna 2017 Vemala-mallin mukaan muutaman prosentin luokkaa. Karkkilan puhdistamon pistekuormitus ei merkittävästi nostanut Vanjoen ravinnepitoisuuksia, mutta puhdistamon vaikutus näkyi ajoittain bakteerimäärien kasvuna Vanjoessa. Molemmat jätevesipuhdistamot toimivat hyvin vuonna 2017.

Julkaisu 284: Hiidenveden alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2017

 

Lisätietoja / tilläggsuppgifter:
Anne Liljendahl
Tutkimuspäällikkö
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
puh (gsm) 045 7750 7730
s-posti anne.liljendahl@vesiensuojelu.fi


Lähettäjä
LUVY
21.06.2018
Viimeksi muokattu
28.06.2018