Etusivu

Etusivu :: Uutiset :: Karjaanjoen vesistön helmiä – virtavedet, lohikalat ja raakku
02.09.2019

Karjaanjoen vesistön helmiä – virtavedet, lohikalat ja raakku

Karjaanjoen vesistön helmiä – virtavedet, lohikalat ja raakku

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry järjesti tiistaina 27.8. maastoretken, jonka aikana tutustuttiin asiantuntijoiden opastuksella Karjaanjoen alueen virtavesien kunnostukseen.

Kuten muuallakin Suomessa, on Karjaanjoen vesistössä jokia ja puroja aikoinaan perattu ja padottu mittavasti muun muassa tukinuitto- ja myllytarkoituksiin. Perattuja koskia on entisöity jo 1990-luvulta lähtien, aluksi ELY-keskuksen toimesta ja myöhemmin myös Virtavesien hoitoyhdistyksen (Virho) ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (Luvy) toimesta. Vesistön yläosan myllypatoihin on rakennettu kymmenkunta kalatietä ja poistettu kymmeniä pienempiä vaellusesteitä.

Viime vuosina virtavesikunnostuksia lohikalojen lisääntymis- ja elinmahdollisuuksien parantamiseksi on tehty erityisesti Vihdissä ja Karkkilassa. Paitsi lohikaloille, myös muille kalalajeille, simpukoille ja ravuille soveliaita, kunnostettuja joki- ja purokohteita on valmistunut jo kymmeniä. Työmaata riittää vielä tulevaisuudessakin, sillä vuosisatojen vesirakentamisen perintönä säännöstelypatoja ja muita vaellusesteitä on jäljellä jopa satoja. Suurempia, sähköntuotannossa edelleen olevia voimalaitospatojakin on Karjaanjoen vesistössä kuusi. Niistä ei yhdessäkään vielä ole kalankulkua mahdollistaa kalatietä, mutta alimmaisiin, Mustionjoen Åminneforsin ja Billnäsin, voimalaitospatoihin ne ovat lähiaikoina valmistumassa.

Tiistain retkellä kolmenkymmenen innostuneen ja kiinnostuneen retkeläisen asiantuntijaoppaina toimivat Virho:n Markus Penttinen ja Luvy:n Juha-Pekka Vähä. Ensimmäisenä kohteena tutustuttiin Vihdin Olkkalankosken luonnonmukaiseen kalatiehen. Padon viereen rakennettua ohitusuomaa pitkin kalat ja muut virtavesilajit pääsevät lähes 200 vuoden jälkeen nousemaan lisääntymisalueilleen padon yläpuolisiin vesiin.

Vihtijärven Äijäkoskella päästiin seuraamaan Virhon koskikunnostusdemonstraatiota, jossa rakentui taimenille kutusoraikkoja käsityönä ämpäri ämpäriltä. Valittu koskenniska on hyvä kutupaikka, jossa hapekas vesi pääsee virtaamaan naaraskalan syksyllä kaivaman kutupesän sorakumpuun, ja sopivan virtauksen ansiosta sora myös pysyy puhtaana kiintoaineksesta, eikä mäti ole vaarassa tukehtua hapenpuutteeseen. Kunnostuksen toteutuksessa oli huomioitu myös keväällä kuoriutuvien pikkukalojen ensimmäisinä viikkoinaan tarvitsema suoja soraikon piiloissa.

Vihtijärven Niemenjoella Luvy:n tutkijat esittelivät retkeläisille sähkökoekalastusta tutkimusmenetelmänä. Sähkökalastuslaitteella veteen johdettu tasasähkövirta houkuttelee ja tainnuttaa kalat, jotka kerätään mittaamista, punnitsemista tai vaikkapa DNA- tai iänmääritysnäytteitä varten. Toimenpiteiden jälkeen käsitellyt kalat virvoitetaan ja palautetaan takaisin veteen.

Kunnostuskohteista suurimmalla Karkkilan Maijalankoskella perehdyttiin koneelliseen kunnostukseen. Kunnostus toteutettiin usean toimijan yhteisenä ponnistuksena kesällä 2019 Virho:n Markus Penttisen johdolla. Merkittävää julkisuutta hanke sai kun muusikko Samuli ”Spekti” Huhtala lahjoitti kunnostustyöhön häälahjarahansa. Maijalankoskella Luvy:n Tiina Asp kertoi Karjaanjoen seitsemästä suursimpukasta. Uhanalaisten simpukoiden esiintyminen kunnostettavalla alueella on tärkeä tutkia ennen kunnostuksiin ryhtymistä.

Kohteiden virtavesikunnostuksia ovat rahoittaneet kunnat, vesialueen omistajat eli kalastusosakaskunnat ja kalastusalueet, SLL:n EKOenergia -rahasto, WWF ja K-kalapolut -hanke, EU-Leader rahasto (Ykkösakseli), Freshabit LIFE IP -hanke, ympäristöministeriö, ELY-keskus sekä useat yksityiset lahjoittajat, mm. näyttelijä-kalastaja Jasper Pääkkönen ja muusikko Samuli ’Spekti’ Huhtala.

 

Lisätietoja / tilläggsuppgifter:
Juha-Pekka Vähä
hankepäällikkö
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry / Västra Nylands vatten och miljö
juha-pekka.vaha@luvy.fi
04577507727


Lähettäjä
LUVY
02.09.2019
Viimeksi muokattu
02.09.2019