Etusivu

Etusivu :: Uutiset :: Hankoniemen pohjoispuolen pistekuormitus on lähes loppunut
18.07.2016

Hankoniemen pohjoispuolen pistekuormitus on lähes loppunut

Hankoniemen pohjoispuolen pistekuormitus on lähes loppunut

Hangon merialueen pistemäisestä kuormituksesta lähes kaikki kohdistui vuonna 2015 Hankoniemen eteläpuolelle. Siellä vaikutukset veden laatuun ovat aika vähäiset johtuen veden erinomaisista sekoittumisolosuhteista.

Hangon merialueen yhteistarkkailuun vuonna 2015 osallistui Hangon vesi- ja viemärilaitos, Hangon Puhdistamo 0y, Hangon kaupunki, Oy Forcit Ab sekä ViskoTeepak Oy Ab. Meren kannalta pistekuormituksen ravinnekuormitus on keskeisessä asemassa. Alueen pääpistekuormittajat ovat Hangon Puhdistamo Oy sekä Hangon kaupungin Suursuon puhdistamo. Nämä vastaavat yhdessä lähes kokonaan alueen pistekuormituksesta. Fosforin kokonaiskuormitus on viime vuosina ollut lievässä laskussa, Hangon kaupungin Suursuon puhdistamo vastaa suurimmasta osasta fosforikuormituksesta. Typen osalta trendi oli kasvava vuoteen 2002 asti, mutta sen jälkeen typen kokonaiskuormitus on laskenut aivan ihan viime vuosiin asti, jolloin kuormitus on pysynyt melko vakaana. Typpikuormituksesta noin kolme neljäsosaa on peräisin Hangon puhdistamolta ja yksi neljäsosa Suursuon puhdistamolta. Molempien puhdistetut jätevedet johdetaan yhteistä putkea pitkin Hangon eteläpuolelle.

Niemen pohjoispuolella Oy Forcit Ab:n typpikuormitus on ollut merkittävä, mutta vuodesta 2002 lähtien kuormitus on laskenut voimakkaasti, kun typpipainotteisten jakeiden poiskuljettaminen aloitettiin. ViskoTeepak Oy Ab:n typpikuormitus on pidemmällä aikavälillä laskenut selvästi ja syksyllä 2014 ViskoTeepakin jätevesikuormitus niemen pohjoispuolelle loppui kokonaan, kun vedet alettiin johtaa Hangon Suursuon jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi.

Pistekuormituksen ohella merialueelle kohdistuu maa-alueilta tulevaa hajakuormitusta. Hangon lähialueilla ei kuitenkaan esiinny laajempia maatalousalueita, joten maataloudesta johtuva hajakuormitus on tarkkailualueella pieni Bengtsårin sisäosia lukuun ottamatta. Voimakkaiden vesivirtauksien seurauksena tarkkailualueen veden laatuun vaikuttavat sitä vastoin sekä pohjoisen Itämeren että läntisen Suomenlahden yleistila.

Hangon eteläinen merialue

Hyvien sekoittumisolosuhteiden seurauksena jätevesipäästöjen suorat vaikutukset veden laatuun ovat yleensä olleet lievät. Kuormitus on ajoittain näkynyt hieman kohonneina ammoniumtyppi- ja bakteeripitoisuuksina pintavedessä. Selvimmin tämä on ollut havaittavissa talvisin, kun meri on ollut jään peittämä. Aivan viimeisimpien vuosien lopputalven näytteenotto on kuitenkin jouduttu toteuttamaan avovedessä, koska jäätilanne on ollut hyvin heikko tai jäätä ei ole ollut lainkaan. Talvella 2015 meri pysyi sulana Bengtsårin aluetta lukuunottamatta ja sielläkin meri oli jään peitossa aika lyhyen ajan. Tämä on johtanut siihen, että myös lopputalvella veden sekoittumisolosuhteet ovat näytteenottohetkellä olleet hyvät. Eteläisen merialueen jätevesipäästöjen vaikutuksia on yleisesti ottaen hyvin harvoin ollut havaittavissa selvänä veden laadun muutoksena. Tämä koskee myös Tulliniemen eteläpuolta missä on viime vuosina seurattu Hangon ulkosataman mahdollisia vaikutuksia veden laatuun.

Suursuon kaatopaikka

Suursuon suljetun kaatopaikan suorat vesistövaikutukset ovat viime vuosina olleet lieviä. Kaatopaikan ja puron välille rakennetun maavallin läpi pääsee ilmeisesti ajoittain jonkin verran lika-aineita ojaan, mutta puron varrella esiintyvä hajakuormitus heikentää veden laatua selvästi kaatopaikkaa enemmän. Veden hygieeninen laatu on puron alajuoksulla ajoittain ollut hyvin heikko, vaikka se heti kaatopaikan alapuolella on ollut kohtalaisen hyvä. Kaatopaikalta laskevan puron pienestä virtaamasta johtuen merelle kohdistuva kuormitus on suurimman osan vuodesta verrattain pieni ja kuormituksen vaikutus vastaanottavaan merenlahteen on vain harvoin ollut havaittavissa veden laadun muutoksena. Kaatopaikkapuron veden laadussa on aivan viime vuosina ollut havaittavissa selvää paranemista.

Hangon pohjoinen merialue

Hangon pohjoisella merialueella ei ole varsinaista pistekuormitusta. Veden sekoittumisolosuhteet ovat tälläkin osa-alueella varsin hyvät ja veden laatu oli analysoitujen näytteiden perusteella hyvä vuonna 2015. Vedestä mitatut klorofylli-a-pitoisuudet olivat kesällä 2015 korkeampia kuin niemen eteläpuoleisella merialueella ja korkeampia kuin viime vuosina. Alueen itäosassa pohjanläheisessä vedessä on loppukesäisin havaittavissa lievää happipitoisuuden alenemista. Alusveden hapenkyllästys ei ole kuitenkaan laskenut alle tason 50 %, joten varsinaisesta happivajeesta ei ole kyse.

Forcitin edusta

Forcitin edustalla jätevesipäästöt ovat nykyään hyvin harvoin havaittavissa suoraan veden laadun muutoksena. Edes talvisin ei jään alla ole voitu havaita jätevesikuormituksen vaikutuksia. Suurin muutos tapahtui 2000-luvun alussa, jolloin tehtaan typpipäästöt putosivat murto-osaan aikaisemmasta tasosta. Alusveden happitilanne on pääsääntöisesti ollut melko hyvä, vaikka loppukesäisin on havaittavissa happipitoisuuksien melko selvääkin alenemista pohjan tuntumassa.

Alueella mitatut veden klorofyllipitoisuudet ovat yleensä olleet hieman korkeampia kuin muualla Hangon pohjoisella merialueella, mutta vuosien välinen vaihtelu on ollut aika suuri. Vuoden 2015 pitoisuudet olivat koko tarkkailualueen selvästi korkeimmat.

Bengtsårin alue

Bengtsårin alue on koko tarkkailualueen osa-alueista ongelmallisin. Syvänteiden voimakkaat happiongelmat ovat jokavuotisia. Kesäisin happi loppuu tai vähenee hyvin voimakkaasti alueen syvissä osissa. Vuonna 2015 happitilanne kehittyi hyvin heikoksi jo 10 m syvyydessä. Happiongelmat aiheuttavat sen, että pohjasedimentteihin sidottuja ravinteita alkaa liueta veteen ja nostaa alusveden ravinnepitoisuuksia monikymmenkertaisiksi. Tämä sisäinen rehevöityminen on vesistön kannalta valitettavaa, koska se lisää vesistöön kohdistuvaa ravinnekuormitusta. Oy ViskoTeepak Ab:n typpikuormitus on pitkällä aikavälillä vähentynyt selvästi, kunnes se syksyllä 2014 loppui kokonaan. Vesistössä on havaittavissa lievä typpipitoisuuden aleneminen verrattuna 1980-luvun tilanteeseen, mutta muuten veden laadussa ei ole tapahtunut selviä muutoksia viime vuosina. Eri vuosien ja vuodenaikojen välillä esiintyy tiettyä vaihtelua, mutta jätevesikuormitukseen liittyviä veden laadun muutoksia ei ole moneen vuoteen ollut havaittavissa.

Yleisesti voidaan todeta, että pistekuormituspuolella kuormitus on vähitellen laskenut. Hangon eteläisen merialueen kuormitus on viime vuosina pysynyt suunnilleen samalla tasolla, mutta pohjoisella merialueella sen sijaan pistekuormitus on loppunut lähes kokonaan. Vesialueiden rehevöitymistä ajatellen Hangon eteläisen merialueen kohtalaisen suuri typpikuormitus on valitettavaa. Ottaen huomioon, että typpi on merialueillamme se minimiravinne, joka eniten säätelee leväkasvua, typpikuormituksen suurta määrää on pidettävä huonona, koska se lisää Itämeren typpimääriä ja siten myös leväkasvua sanoo vesistötutkija Ralf Holmberg.

Tutustu julkaisuun tästä. (PDF)

Lisätietoja:

Ralf Holmberg
vesistötutkija
044 528 5010
ralf.holmberg(at)vesiensuojelu.fi


Lähettäjä
LUVY
18.07.2016
Viimeksi muokattu
08.03.2017
Teemat: luvy