Etusivu

Etusivu :: Uutiset :: Lohikalojen vaellusta tutkitaan Mustionjoella toukokuussa 2017
24.04.2017

Lohikalojen vaellusta tutkitaan Mustionjoella toukokuussa 2017

Lohikalojen vaellusta tutkitaan Mustionjoella toukokuussa 2017

Vain onnistunut alasvaellus mahdollistaa sekä jokeen poikasena istutettujen että luonnonvaraisten kalojen syönnösvaelluksen meressä. Alavirtaa kohti pyrkivien kalojen käyttäytymisestä saatava tieto on tärkeää toimivien alasvaellusrakenteiden suunnittelemiseksi.

Kuva: Lohen vaelluspoikanen eli smoltti (Juha-Pekka Vähä, LUVY).

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n, Luonnonvarakeskuksen ja Kala- ja vesitutkimus Oy:n toteuttamalla tutkimuksella saadaan tietoa sekä alas mereen vaeltavien kalanpoikasten kuolleisuudesta Mustionjoella että kalojen käyttäytymisestä voimalaitospatojen yläpuolella. Åminneforsin ja Billnäsin voimalaitospatojen kalateiden rakentaminen alkaa jo tänä vuonna ja ylempien voimalaistosten Peltokosken ja Mustionkosken suunnittelu jatkuu. Kalojen alasvaellus ohi voimalaitosten on otettu huomioon jo kalateiden yleissuunnitelmissa ja lupahakemuksissa, mutta varsinaiset alasvaellusrakenteet suunnitellaan kevään 2017 aikana.

”Nyt tehtävällä telemetriatutkimuksella kerättävää tietoa hyödynnetään Mustionjoen kalateiden alasvaellusta helpottavien rakenteiden suunnittelussa ja niiden toimivuuden arvioimisessa.” – toteaa Juha-Pekka Vähä, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä.

Kuva: Radiolähetin merkattujen kalojen paikannusta käsivastaanottimella (Panu Orell, Luonnonvarakeskus).

Vaelluskalojen alasvaellusta helpottamaan on maailmalla rakennettu erilaisia rakennelmia, mutta Suomessa ei alasvaellusratkaisut ole vielä rutiinia vaelluskalojen elvyttämishankkeissa eikä Suomessa ole myöskään tutkittu erilaisten teknisten ratkaisujen vaikuttavuutta alasvaeltavien kalojen selviytymiseen. Vaikka kalojen kuolleisuuteen vaikuttavat tekijät ovat pääpiirteissään samanlaisia, hydrauliset olosuhteet ja kuolleisuuteen vaikuttavat mekanismit voivat olla hyvinkin erilaisia erikokoisten jokien ja patojen välillä.

”Voimalaitosten aiheuttamaa vaelluspoikasten kuolleisuutta on tutkittu Suomessa erityisesti suurissa joissa, kuten Oulujoessa ja Kemijoessa. Pienemmissä joissa olevien voimalaitospatojen aiheuttamaa alasvaelluskuolleisuutta ei Suomessa ole juurikaan tutkittu, vaikka juuri pienempiä voimalaitospatoja on määrällisesti eniten. Tehtyjen tutkimusten mukaan voimalaitoksen aiheuttama välitön alasvaelluskuolleisuus voi vaihdella nollasta useisiin kymmeniin prosentteihin” kertoo Teppo Vehanen Luonnonvarakeskuksesta.

Voimalaitospatojen alasvaellusratkaisuista tarvitaan kattavaa tutkimusta, joka tähtää paitsi kuolleisuuden selvittämiseen myös erilaisten teknisten ratkaisujen suunnitteluun, toteuttamiseen ja niiden vaikutusten arviointiin.

”Vain onnistunut alasvaellus mahdollistaa sekä jokeen poikasena istutettujen että luonnonvaraisten kalojen syönnösvaelluksen meressä. Alavirtaa kohti pyrkivien kalojen käyttäytymisestä saatava tieto on tärkeää toimivien alasvaellusrakenteiden suunnittelemiseksi. Mustionjoella tehtävästä tutkimuksesta saatava tieto on tärkeää myös valtakunnallisesti, ajatellen monia muita meneillään olevia ja suunniteltuja kalatierakennusprojekteja.”, toteaa rakenteiden suunnittelusta vastaava Petri Karppinen Kala- ja vesitutkimus Oy:stä.

Kuva: Peltokosken voimala on yksi Mustionjoen neljästä kalojen kulkua estävistä padoista (Juha-Pekka Vähä, LUVY).

Hanke toteutetaan Freshabit LIFE IP -hankkeen ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroista rahoittaman ”Alasvaeltavien kalojen kuolleisuus ja selviytymisedellytysten parantaminen Mustionjoessa” -hankkeen yhteistyönä.

 

Lisätietoja:

Juha-Pekka Vähä
Hankepäällikkö
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
juha-pekka.vaha(at)luvy.fi, 045 7750 7727


Lähettäjä
LUVY
24.04.2017
Viimeksi muokattu
24.04.2017