Valitse sivu

FRESHABIT LIFE IP

Kartta 1

Gammelbybäcken

Gammelbybäckenin alajuoksu kuuluu Natura 2000 -alueeseen, suojeluperusteena puron kuuluminen luontotyyppiin 3260 (pikkujoet ja purot). Tämä alaosa on mahdollista taimenen lisääntymisaluetta, mutta ongelmana siellä on heikko vedenlaatu.

Gammelbybäcken saa alkunsa Sarvsjönistä ja metsien ojista. Suunnittelualueella siihen liittyy myös etelästä Degerbymossenilta tuleva puro joka kulkeutuu pelto-ojana tasaisia Forsbyängenin peltomaita pitkin. Yhtymäkohdan jälkeen ruskeavetinen ja noin 1,5 m leveä Gammelbybäcken laskee Mustionjokeen entisten laidunrinteiden ja lehdon halki. Alueella on köngäs joka voi muodostaa kaloille vaellusesteen. Vesi on ruskeaa erityisesti loppupäässä jossa uoma on liejuinen ja humuspitoinen.

Puroon laskee vanhojen, suljettujen kaatopaikkojen suotovesiä. Valuma-alueella vallitseva maalaji on pelloilla liejusavi. Suojavyöhykkeiden tarve ei ole alueella suuri, koska puroa reunustavat pellot ovat enimmäkseen melko tasaisia. Alueella ei esiinny mainittavia tulvaongelmia.

Gammelbybäckenin alueella on neljä mahdollista kosteikkopaikkaa. Yksi (1A) on Degermossenilla, metsälaaksossa ennen Gammelbyn peltoaukeita sekä muut (1B, 1C ja 1D) uoman varrella ennen laskua Mustionjokeen.

1A (K2) Korpimuuttuma (kosteikko) 0,37 ha

Ojitettua entistä korpea, jossa kasvaa melko tiiviinä ja kuusi-koivu-talousmetsää, kuuset ovat nuorehkoja. Alueella on jonkin verran kuollutta maapuuta. Varjostuksen vuoksi metsänpohjan kasvillisuus on niukkaa, mutta alueella menestyvät mm. rönsyleinikki, metsäalvejuuri ja vadelma. Ojien vesi on hieman sameaa. Kosteikon ala on 1,85 % valuma-alueesta. Peltoja ei valuma-alueella ole.

Kosteikkoehdotus: Kaivettu kosteikko. Altaan tulisi olla vähintään n.0,09 ha. Alueelle sopii riistakosteikko.

1B (K24) Laakso (kosteikko) 2,0 ha

Metsälaaksoja talousmetsäalueella. Syvänteissä on sekä hakkuuaukkoja että varsin nuorta kuusitaimikkoa. Paikoin kasvaa nuorehkoa kuusi-koivu-talousmetsää. Ojien vesi on melko kirkasta, ja niissä kasvaa runsaasti leveäosmankäämiä ja reunoilla hietakastikkaa. Maaperä on pääosin hiekansekaista kangasmaata. Kosteikkoala on 1,36 % valuma-alueesta.

Ehdotus: Padottuja altaita. Valuma-alueella ei ole peltoa, mutta allas silti perusteltu vanhan kaatopaikan vuoksi.

1C (K4) Notkelma (kosteikko) 0,15 ha

Notkelma, jonka uoma kuljettaa vesiä Forsbyängeniltä ja läntisiltä metsäalueilta Mustionjokeen. Uoma on n. 1,5 m leveä ja sen vesi on ruskeaa. Viereiset rinteet ovat aikoinaan olleet laitumia. Nyt niillä kasvaa erikokoista sekapuustoa, myös vanhoja koivuja ja kuusia. Harmaalepät, raidat ja tuomet sekä vaahteran taimet ilmentävät lehtoisuutta. Kasvillisuus on uoman rannalla niukkaa ja valtalaji on seinäsammal. Jänönsalaatti, ahomansikka ja alvejuuret ilmentävät lehtomaisuutta. Maaperä on pehmeärakenteista liejusavea. Peltoa on valuma-alueesta 18,2 % ja kosteikkoa valuma-alueesta 0,03 %.

Ehdotus: Padottu kosteikko. Kosteikkoala on suhteessa pieni mutta altaalla on merkitystä kiintoiaineksen sitomisessa sekä padosta tulee hyvä tekokoski kalastoa ajatellen.

1D (K3) Ojanotkelma (kosteikko) 0,12 ha

Savisamea vesi kulkeutuu viljellyltä peltoalueelta putken läpi ja sillan ali uomaan joka sijaitsee tiiviin puuston reunustamassa lehtomaisessa notkelmassa. Puusto on monipuolista ja tiivistä, mm. harmaaleppää, kuusia, koivuja, raitoa, pajua ja sekavesakkoa kasvaa notkelmassa. Uoman kasvillisuus koostuu mm. korpikaislasta, ojakellukasta ja mesiangervosta. Vedessä esiintyy mm. haarapalpakkoa paikoin. Uoman reunoilla on eroosiota, ja sen pohjalla jonkin verran kiviä. Maaperä on pehmeää ja liejusavipitoista. Peltoalaa on valuma-alueesta n. 24 %. Kosteikkoala on 0,03 % valuma-alueesta.

Ehdotus: Padottu kosteikko. Hiekkatien rakenteet otettava huomioon allasta toteutettaessa.

1E Notkelma (kosteikko) 0,18 ha

Uoman vieressä on vanhaa puutarhamaata. Sen merkkejä ovat koristeistutukset kuten Spireat sekä tien läheisyydessä olevat tammi-istutukset, jotka ovat varttumassa. Osa tammista on kitukasvuisia. Muuten uomanvarsi on rehevää joutoniittyä jonka kasveja ovat kastikat, vuohenputki, kellukat ja paikoin myös lehtomaitikka ja aitovirna. Uoman varressa on lehtipuuvaltaista sekapuustoa, osin nuorta.

Ehdotus: Kaivettu ja padottu kosteikko.

1F (212) Entinen laidunrinne (perinnebiotooppi) 0,52 ha

Uoman reunoilla on entisiä, puustoisia laidunrinteitä ja puoliavoimia, heinittyneitä niittyjä. Tyypiltään luonto on lehtomaista. Puusto on monimuotoista, myös vanhoja hakamaakoivuja ja kuollutta puuta esiintyy. Kummulla kasvaa maisemakataja. Nuori lehtipuusto kehittyy kummun reunoille vyöhykkeenä. Niittyosioissa kasvillisuus on nurmirölli-nurmipuntarpää-koiranheinävaltaista, ja rehevöitymistä ilmentävät koiranputki ja metsäkurjenpolvi. Niittylajeja esiintyy kuitenkin paikoin, esim. ahomansikkaa, särmäkuismaa, siankärsämöä, niittyleinikkiä, ahomataraa sekä ketomaisilla osuuksilla mm. pukinjuurta ja rohtotädykettä. Haitallinen vieraslaji isotuomipihlaja leviää alueella.

Hoitoehdotus: Isotuomipihlaja poistetaan, kuollut puu säästetään. Nuorta puuta ja lehtipuuvesakkoa harvennetaan pellonreunalta. Tiivistä puustoa harvennetaan myös rinteessä. Suositaan lehtipuita harvennuksessa. Niityn lajisto elpyy niittohoidolla tai laidunnuksen avulla.

1G (209) Reunus ja kieleke (lumo) 0,46 ha

Reunuksen paras lajisto sijoittuu pellonreunan paahteiselle kielekkeelle, jolla kasvaa muutamia tuuheita maisemallisia puita, mm. katajaa, mäntyä, omenapuuta ja pihlajaa. Kivenlohkareita on kertynyt paikoin rykelmiksi. Osittain kielekkeellä on suurruohoja kuten pujoa, mutta paahdepuolella on runsaasti ketokasvillisuutta kuten nurmirölli, metsäapila, rohtotädyke, heinätähtimö, ahomansikka, niittysuolaheinä, ahdekaunokki, keltamatara, ketohopeahanhikki ja siankärsämö. Entisen rata-alueen kasvillisuus on jokseenkin rehevöitynyttä, mutta rataympäristössä viihtyvät sille ominaiset kasvit.

Hoito: Vesakkoa ja vatukkoa poistetaan paahteiselta osiolta. Nuoren puuston harvennus.

1H (L 101) Sekapuustoinen saareke (lumo) 0,88 ha

Kallioperäistä saareketta hallitsevat reunoilla nuorehkot koivut ja muu lehtipuusto. Keskiosissa kasvaa kuusta ja mäntyä. Eteläkärkeen on varttunut melko järeää haapaa. Paikoin esiintyy katajaa. Saarekkeen kasvillisuus on melko niukkaa kuivan lehdon lajistoa kuten kielo, kastikat, nurmirölli ja metsälauha.

Hoitoehdotus: Saarekkeen monimuotoista puustoa vaalitaan säilyttämällä harvennuksessa lajiston monipuolisuus ja ikärakenteen vaihtelu. Nuorta puustoa harvennetaan ja vesakkoa poistetaan. Kuollut puu säästetään.

1I (211) Paahteinen reunus (lumo) 0,30 ha

Metsäisen reunuksen itäosassa on paahteinen törmä ja kalliolaikkuja. Hyvin muodostuneet katajat ja koivut kasvavat paahdekielekkeellä, jossa maaperä on kuivaa lehtoa ja lehtomaista kangasta. Reunuksella on myös jonkin verran kuollutta puuta. Ketokasveja reunalla edustavat mm. huopakeltano, rohtotädyke, ahomansikka, siankärsämö, keltamatara ja ahdekaunokki. Muita reunuksen kasveja ovat kielo ja rönsyleinikki.

Hoito: Nuoren puuston harvennus ja vesakon poisto.

1J (210) Lehto- ja niittyreunus (lumo) 0,66 ha

Monimuotoinen lehtoreunus ja etelään avautuva niitty. Reunuksen eteläisissä osissa haavat ovat järeitä, seassa jopa arvokkaita kolopuita ja nuorta jalavaa. Kasvillisuus ilmentää ravinteikasta lehtoa ja emäksisyyttä. Kalliolla on ahomansikka-haisukurjenpolviniittyä. Kohti pohjoista reunus muuttuu tavanomaiseksi sekametsäreunukseksi ja pohjoisosassa avautuu entinen laidunmaa, jonka paikalla on nykyään vanha hakakoivu ja rehevöitynyttä niittyä. Niityn valtalajit ovat mm. sananjalka ja hietakastikka, mutta seassa kasvaa jonkin verran siankärsämöä, ojakärsämöä, pietaryrttiä ja särmäkuismaa. Huomionarvoinen laji reunuksella on haisukurjenpolven lisäksi peurankello.

Hoito: Vesakon raivaus ja niityllä niittohoito. Nuoren puuston harvennuksessa säästetään jalavat ja muut jalopuut. Kolopuut ja kuollut puu säästetään.

1K (L95) Kumpu (lumo) 0,07 ha

Pieni puustoinen kumpu, jolla kasvaa tuuheita mäntyjä, pihlajaa ja nuorta haapaa ja runsasta sekavesakko-suurruohoa. Niittyalaa löytyy niukasti paahteisella reunalla. Männyt ovat maisemallisesti näyttävät.

Hoito: Maisemalliset männyt säästetään ja annetaan suurimpien lehtipuiden kehittyä. Vesakko raivataan säännöllisesti.

1L (L94) Lehtokukkula (lumo) 0,37 ha

Sekapuustoisella ja paikoin kivikkoisella lehtokukkulalla kasvaa harvakseltaan mm. koivuryhmä, mäntyjä ja nuorta pihlajaa, haapavesakkoa sekä tammen taimia. Maassa on jonkin verran kuollutta puuta. Kasvillisuutta luonnehtii runsas lehtomaitikka jota kasvaa laajana esiintymänä. Myös niittykasveja esiintyy, lajeina mm. metsäkurjenpolvi, siankärsämö, niittysuolaheinä, ahomansikka ja ahomatara. Kukkulan monimuotoisuutta lisää etelään avautuva, aurinkoinen reunama.

Hoito: Kuollut puu säästetään. Nuorta puustoa harvennetaan lehtipuustoa suosien. Vesakkoa poistetaan. Vaalitaan lehtomaitikkaesiintymää.

Mitä asiakkaamme sanovat LUVYstä?

Mitä asiakkaamme sanovat LUVYstä?

“Tekevät arvokasta ja tärkeää työtä ympäristön eteen.” -Risto Martti / Google-arvostelut

Åminneforsin kalatiellä vaelsi viikossa yli 500 kalaa

Åminneforsin kalatiellä vaelsi viikossa yli 500 kalaa

Mustionjoen Åminneforsin kalatien kalalaskurista on saatu ensimmäiset tiedot. Laskuri on tunnistanut kalatiessä kulkeneen ylävirtaan viikon aikana huimat 520 kalayksilöä, joista suurimmat on tulkittu yli 70 senttisiksi.

Tilaa uutiskirjeemme

Valitse uutiskirjeet