Valitse sivu

FRESHABIT LIFE IP

Kartta 12

Mossabäcken (Kartat 12 ja 13)

Mossabäcken kuuluu Natura 2000 -alueeseen, suojeluperusteena puron kuuluminen luontotyyppiin 3260 (pikkujoet ja purot). Se on savisamea puro jossa on tavattu purotaimenta.

Puro saa alkunsa Antamossenilta ja halkoo aluksi peltoaluetta. Pellolla on sekä perattuja että peitettyjä uoman osuuksia. Puro virtaa nivamaisena lehtonotkelmien halki. Purossa on vielä yksi pelto-osuus ennen laskemista Mustionjokeen.

Jyrkkä pellonhelma löytyy Salontien pohjoispuolelta.

Antamossenin viereinen peltoalue on hieman vedenvaivaama ja osa pelloista kuuluu Meltola-Mustion I luokan pohjavesialueeseen.

Mossabäckenin varressa mahdollinen kosteikkopaikka on notkelma 12B. Muuten alueella on niukasti kosteikkopaikkoja. Kirkon vieressä olevaan lehtonotkelmaan mahtuisi padottu kosteikko 12A.

Ingvalsbybäcken (kartat 12 ja 13)

Ingvalsbybäcken kuuluu Natura 2000-alueeseen, suojeluperusteena puron kuuluminen luontotyyppiin 3260 (pikkujoet ja purot) Lähdevaikutus on alueella voimakas.

Alkupäässä on perattu pelto-ojaosuus, johon liittyy lännestä toinen pelto-oja. Siltarummun ja pienen lehtipuustoisen osuuden jälkeen Ingalsbybäcken virtaa avoimena Mustionjokeen tasaisella peltoaukealla. Uoman pohja on pääosin pehmeää savea.

Ennen siltarumpua on hieman viettäviä pellonhelmoja, joiden varteen suositellaan suojavyöhykettä. Merkittävää tulvivuutta ei esiinny puron läheisyydessä, mutta se virtaa osittain Meltola-Mustion I luokan pohjavesialueella.

Lähteikköalueen kuvauksiin on käytetty aiemman inventoinnin tietoja.

12A (K40) Lehtonotkelma (kosteikko) 0,28 ha

Jykevien puistopuiden ja sekapuuston reunustama lehtonotkelma, jossa makaa runsaasti kuollutta puuta. Reunan puulajisto on monipuolista, mm. tervaleppää, vaahteraa, koivua, haapaa, raitaa, nuorta saarnea ja tuomipensaikkoa sekä terttuseljaa. Saarnen taimet kasvavat paikoin hyvin runsaina. Uoma on vähävetinen ja luonnollisesti muotoutuva kunnes saavuttaa tien alle menevän putken. Notkelma valtalajistoa edustavat vuohenputki ja mesiangervo. Luontotyypiltään notkelma on reheväkasvuista lehtoa.

Ehdotus: Padottukosteikko.

12B (K39) Lehtonotkelma (kosteikko) 0,17 ha

Viljeltyjen peltojen keskellä oleva syvä, lehtipuustoinen notkelma joka on Mossabäckenin pääuoman sivuhaara. Puusto kasvaa tiiviisti notkelman reunoilla ja koostuu mm. pajusta, lepästä, raidasta ja koivusta, seassa myös joitain kuusia. Kasvillisuus notkelmassa on rehevää, muun muassa mesiangervo, kastikat, vadelma ja pelto-ohdake esiintyvät sen rinteillä. Alueen luontotyyppi on lehtoa. Uoman vesi on savisameaa.

Ehdotus: Padottu kosteikko.

12C Virkistysniitty 0,73 ha

Vanhaa kulttuurialuetta, jolla on nykyään niitty virkistyskäyttöön. Reunoilla on ulkoilureittejä ja keskellä rehevöitynyt suurruohoniitty, jolle on istutettu maisemapuita. Kaakkoisosan raunion ympärillä on myös rehevöityvää pienruohoniittyä.

Rehevöityneellä niityllä valtalajit ovat pelto-ohdake ja nurmipuntarpää. Muita lajeja ovat pujo, hiirenvirna, niittynätkelmä, vuohenputki, lupiini, siankärsämö, maitohorsma.

Kaakossa pienruohoniityllä raunion luona esiintyy huomionarvoisia lajeja kuten jänönapila, kelta-apila ja ketoneilikka. Muita lajeja ovat mm. siankärsämö, niittynätkelmä, hiirenvirna ja tarhatyräkki.

Hoito: Rehevöityneen niityn lajisto on mahdollista saada varsin monimuotoiseksi niittämällä niityt.

12D Tihkupintainen saareke (lumo)

Lajisto on ollut saarekkeella tiheän puuston varjostuksen vuoksi vähäistä: korpikaisla, metsäalvejuuri, viitakastikka, vadelma, tihkupinnoilla kasvaa purosuikerosammalta.

12E Lähteikkö (lumo) 0,15 ha

Suurruohoston vallitsemaa avointa alaa, jossa pohjavesivaikutusta. Melko ravinteista tihkupintaa, jonka lajistoon kuuluvat sarojen, nurmilauhan ja viitakastikan ohella leveäosmankäämi, ranta-alpi, pelto- ja suo-ohdake sekä korpikaisla, mesiangervo, koiranputki ja pikkuvesitähti. Lajistosta näkyy selvästi ympäröivien peltojen lannoituksen rehevöittävä vaikutus. Rehevän kasvillisuuden keskellä on jonkinlaista lähdetihkupintaa, mutta vaateliaammat ja tyypilliset lähdelajit kuitenkin puuttuvat.

Hoito: Niitetään alueen reunoilta ravinteikkuuden vähentämiseksi.

12F Lähteikkö (lumo) 0,11 ha

Saarekkeella viihtyvät lehtipuulajit kuten halava, haapa ja koivu. Kenttäkerroksen lajistoon kuuluu mm. nokkonen, vuohenputki, mesiangervo, ojakellukka, peltokorte, suo-ohdake ja kevätlinnunsilmä. Hetealvesammal muodostaa lähteensilmiin runsaita mattokasvustoja.

Hoito: Pensaikkoon tehdään aukkoja.

12G Lähteikkö (lumo) 0,06 ha

Saarekkeella viihtyvät lehtipulajit kuten tuomi, halava, pihlaja, haapa, koivu ja leppä. Yksi pienialainen lähde sijaitsee metsässä pari metriä maantieojasta. Lähdeallas on matala allikko. Purosuikerosammalta kasvaa lähteessä ja sen reunoilla. Muuten lajisto on vaatimatonta.

Hoito: Pensaikkoon tehdään aukkoja.

12H (K9) Lähteikköinen puronvarsi 0,31 ha

Lehtipuustoinen, lähteikköinen notkelma. Suurinta allikkoa varjostavat pensasmaiset tuomet. Notkelman reunoilla hallitsevat mm. mesiangervo, pelto-ohdake, karhunputki, maitohorsma ja muut suurruohot. Pajukkoa on runsaasti. Lähteiden luona kasvaa ojakellukkaa, tikanhiippasammalta ja purosuikerosammalta.

Hoito: Pajukkoa raivataan aukkoisemmaksi, mutta sitä kuitenkin jätetään. Kuollutta puuta jätetään lahoamaan notkelman katveeseen.

Mitä asiakkaamme sanovat LUVYstä?

Mitä asiakkaamme sanovat LUVYstä?

“Tekevät arvokasta ja tärkeää työtä ympäristön eteen.” -Risto Martti / Google-arvostelut

Tilaa uutiskirjeemme

Valitse uutiskirjeet