Valitse sivu

FRESHABIT LIFE IP

Kartta 16

Alueella on runsaasti soveliaita kosteikkojen ja kosteikkoketjujen paikkoja. Pohkiaan laskee useita ojia joiden varsille voi ketjuttaa kosteikkoja. Peltojen yleisin maalaji on hiesu. Myös liejusavea esiintyy.

16A (K48) Myllyjärven reuna (kosteikko) 0,27 ha

Lönnhammarträsketistä laskee viljelykäytössä olevan peltoaukean halki oja Myllyjärven luoteisosassa olevaan sekalehtimetsikköön ja tiivistä pajupensaikkoa kasvavaan luhtaan. Pienempi oja laskee lännestä pellon poikki. Pellonreunassa kasvaa eri-ikäisten koivujen vyöhyke, tervalepikköä ja pajua. Metsikössä on sekä kuivempia osia että luontaista allikkoisuutta, ja kasvillisuus koostuu tavanomaisesta kasvillisuudesta. Lajeina esiintyvät mesiangervo, hietakastikka, korpikaisla, kurjenjalka ja vadelma. Puusto ei ole erityisen rotevaa muutamia varttuneita koivuja lukuun ottamatta. Valuma-alueesta peltoa on 82,5 %. Kosteikkoa valuma-alueesta on 2,45 %

Ehdotus: Luontaiset rantakosteikot toimivat osana kosteikkoa eli tehokas kosteikkoala on tätäkin suurempi. Alueelle sopii kaivettava kampakosteikko.

16B (K11) Isosuon reuna (kosteikko) 1,44 ha

Ojitetun entisen suomaan talousmetsikkö koostuu tasaikäisestä, nuorehkosta koivusta ja männystä. Alikasvoksessa on melko runsaasti vesakkoa. Eteläkärki on notkelmaa, jota reunustaa nuori lehtipuusto. Oja kerää vedet koko Isosuolta ja jatkuu pelto-ojana yhdistyen Räpäkön ojaan. Valuma-alueesta on viljelyksessä 20 %. Kosteikkoa valuma-alueesta on 2,05 %.

Ehdotus: Kaivettu kosteikko. Voidaan perustaa pellonreunaan ojanlevennyksenä niin, että ojitetun suon vedet johdetaan kosteikon ohittavaan ojaan.

16C (K12) Peltonotkelma (kosteikko) 0,20 ha

Kumpuilevalla pellolla oja halkoo lehtipuustoisen kasvillisuuden reunustamaa notkelmaa. Valuma-alueesta viljeltyä peltoa on 33 %. Kosteikkoa valuma-alueesta on 0,23 %.

Ehdotus: Kosteikko perustetaan patoamalla. Mahdollisuus kosteikkoketjuun.

16D (K49) Notkelma (kosteikko) 0,21 ha

Vähäpuustoinen ojanotkelma viljeltyjen peltojen keskellä. Notkelmaan kulkeutuu vesiä Isosuolta kumpareisen peltoaukean kautta. Notkelman reunalla kasvaa jonkin verran pajua, ja sen kasvillisuus on tavanomaista suurruohostoa kuten mesiangervo, maitohorsma ja pelto-ohdake.

Ehdotus: Padottu kosteikko. Mahdollisuus kosteikkoketjuun.

16E Notkelma (kosteikko) (K13) 0,12 ha

Jyrkkien pellonhelmojen väliin jäävä syvä ojanotkelma. Oja kuljettaa vesiä peltoalueilta laskien Pohkian järveen. Viereiset pellot ovat viljelykäytössä. Notkelmassa on lehtipuustoinen reunus, nuorta ja varttunutta koivua, tervaleppää ja raitaa valtaosin. Notkelman kasvillisuus on yksipuolista ja koostuu mm. mesiangervosta, maitohorsmasta, vadelmasta ja nokkosesta. Valuma-alueesta viljelyksessä on 27 %. Kosteikkoa valuma-alueesta on 0,02 %

Ehdotus: Notkelmassa on tilaa patoamiselle. Tien läheisyys otettava huomioon.

16F Pohkian rantanotko (kosteikko) 0,10 ha

Oja tulee viereisestä sekametsiköstä, halkoo peltoaukean ja laskee liejusavipohjaisen notkelman kautta Pohkiaan. Pohkia-järven kalliot ovat jyrkkiä. Pohkian alueen muinaisjäännökset otettava huomioon. Valuma-alueesta viljelyksessä on 14,8 % ja kosteikkoa valuma-alueesta on 0,24 %

Ehdotus: Padottu kosteikko.

16G Pohkian ranta (kosteikko) 0,08 ha

Pohkian rantakasvillisuutta. Valuma-alueesta 14,6 % on viljelyksessä. Kosteikkoa valuma-alueesta on 0,23 %

Ehdotus: Pieni kampakosteikko. Kosteikkoketjun mahdollisuus.

16H (K51) Metsänotkelma (kosteikko) 0,54 ha

Jyrkkäreunainen ja syvä notkelma, jonka pohjalla virtaa melko kirkasvetinen mutta hieman humuspitoinen puro. Rinteet ovat tyypiltään lehtomaista tai mustikkatyypin kangasta, puusto on eri-ikäistä sekapuustoa kuten koivua, kuusta, pihlajaa ja raitaa. Tuulenkaatoja on runsaasti sekä kuollutta puuta. Kasvillisuus on niukkaa ja koostuu mustikasta, metsäkastikasta, metsäorvokista, käenkaalista ja puolukasta. Uoma kerää vesiä Vesiniitun alueelta, Jänesjärven alueelta sekä Jänisjärvestä jatkaen peltoaukealle. Pellot ovat käytössä. Peltalaa valuma-alueesta on 18,8 %, kosteikkoa valuma-alueesta 0,27 %.

Ehdotus: Padottu kosteikko.

16I Pellonreuna (kosteikko) 0,29 ha

Jänisjärvi-alueen kosteapohjaista sekametsikköä. Valuma-alueesta 19,5 % on viljeltyä. Kosteikon ala valuma-alueesta on 0,19 %.

Ehdotus: Ojanlevennys. Ehdotuksen kosteikkoala on melko pieni suhteessa valuma-alueeseen.

16J (L3) Lehtipuuvaltainen saareke (lumo) 0,37 ha

Tiivis pajukko- ja vesakkoreunus ympäröi lehtipuuvaltaista saareketta pellolla. Muuten puusto on varttuvaa ja melko tasakokoista, lajeina mm. koivu, haapa ja mänty. Niittyreunus on niukka.

Hoito: Tehdään aukkoja reunapensaikkoon ja poistetaan vesakkoa.

16K (L4) Puustoinen saareke (lumo) 0,22 ha

Väljäpuustoinen saareke pellon laidalla on melko karu ja vähälajinen. Puusto koostuu koivuista, raidoista sekä nuorista havupuista. Valtalajit ovat varvut kuten puolukka, mustikka ja kanerva. Heinistä yleisimmät ovat nurmirölli ja hietakastikka. Saarekkeen eteläosa on kuitenkin paahteinen ja siinä viihtyy jonkin verran niittykasveja kuten sarjakeltano, siankärsämö, kissankello ja ahojäkkärä.

Hoito: Nuoren puuston harvennus ja vesakon poisto.

16L Koivikon hakamaat (perinnebiotooppi) 3,94 ha

Edustavia ja lajirikkaita laidunmaita, joilla on pitkä laidunnushistoria. Alue koostuu hakamaista, metsälaitumista ja niittyaloista. Laidunten käyttö on vähentynyt ja ala supistunut.

Koillisosassa on kuusikkoista hakaa lehtomaisella kankaalla ja ket, jonka lajistoa edustavat mm. runsas mäkitervakko, rohtotädyke, ahomansikka, jänönsalaatti, isomaksaruoho, pukinjuuri ja keto-orvokki. Metsälaitumet kukkuloilla ovat kuusikkoisia rinteitä, jonka puuston seasta löytyy yli 100-vuotiaita mäntyjä. Kallioiden laet ovat karuja.

Alueen erikoisuus on hina-jäkkiniitty. Muita huomionarvoisia kasveja alueella ovat kartioakankaali, tylppähammaspoimulehti, hirssisara, pähkinäpensas ja syylälinnunherne.

Hoito: Jatketaan laidunnusta.

Mitä asiakkaamme sanovat LUVYstä?

Mitä asiakkaamme sanovat LUVYstä?

“Tekevät arvokasta ja tärkeää työtä ympäristön eteen.” -Risto Martti / Google-arvostelut

Åminneforsin kalatiellä vaelsi viikossa yli 500 kalaa

Åminneforsin kalatiellä vaelsi viikossa yli 500 kalaa

Mustionjoen Åminneforsin kalatien kalalaskurista on saatu ensimmäiset tiedot. Laskuri on tunnistanut kalatiessä kulkeneen ylävirtaan viikon aikana huimat 520 kalayksilöä, joista suurimmat on tulkittu yli 70 senttisiksi.

Tilaa uutiskirjeemme

Valitse uutiskirjeet