Valitse sivu

FRESHABIT LIFE IP

Kartta 4

Mahdollisia kosteikkojen paikkoja on Bastukärretillä, jossa on jo olemassa yksi kosteikkoallas 4A. Toinen mahdollinen perustuspaikka on lehtipuustoisessa notkelmassa kosteikkoaltaan pohjoispuolella, saman ojan varressa. Lievää tulvivuutta esiintyy Kohagenin pohjoispuolella. Suunnittelualueen eteläosassa on laajoja pohjavesialueen peltoja, jotka ovat nurmella.

4A Kosteikkoallas (kosteikko) 0,26 ha

Muotoiltu, pieni kosteikkoallas, jota reunustaa tavanomainen peltoniittykasvillisuus. Kosteikon keskellä on pieni saareke, jolla kasvaa nuorta sekapuustoa. Naudat laiduntavat altaan rannalla. Kosteikon ja sen reunojen kasvillisuutta edustavat mm. leveäosmankäämi, nurmilauha ja mesiangervo. Eteläpuoliset pellot joiden halki oja kulkee, ovat nurmella.

Ehdotus: Laajennetaan kosteikkoa kaivamalla.

4B Lehtipuustoinen notkelma (kosteikko) 0,15 ha

Tiivistä lehtipuustoa kuten nuorta leppää, koivua ja pajua notkelmassa peltojen keskellä. Ojanotkelmaa edustaa tavanomainen, rehevähkö kasvillisuus kuten pujo, mesiangervo, hietakastikka ja vadelma. Lounaspuolen leveä oja on salaojan kautta yhteydessä eteläpuoliseen kosteikkoaltaaseen. Notkelman viereiset pellot ovat viljelykäytössä.

Ehdotus: Kaivettu ja padottu kosteikko notkelmaan.

4C Kujanne (lumo) 0,67 ha

Varsin iäkäs kujanne, jonka puut ovat jalopuita, tammia ja jalavia. Kujannetta on täydennetty vanhojen puiden kuoltua. Puiden rungoilla on melko monimuotoista epifyyttilajistoa, esimerkiksi hankakarvetta, haavankeltajäkälää, tikanhiippasammalta, oravisammalta joka ilmentää pitkää jalopuujatkumoa, sekä ryppynahakkaa. Kujanteen reunoilla kasvaa hieman niittylajistoa, mm. ahomansikkaa, ahomataraa, nurmirölliä ja siankärsämöä.

Hoito: Paikkausistutukset tavalliseen tapaan. Vesakon raivaus.

4D Hästbetet, haka (perinnebiotooppi) 0,63 ha

Käytössä oleva väljäpuustoinen hakamaa, jossa on kiviä mikä ilmentää, ettei alueetta ole viljelty muokattuna peltona. Puusto on koivuvaltaista, seassa myös rotevoituvia haapoja, kuusia ja harmaaleppiä sekä niukasti nuorta katajaa. Laitumen kasvillisuutta edustavat mm. vadelma, rohtotädyke, hietakastikka, mäkikuisma, nurmirölli, karhunputki ja siankärsämö.

Hoito: Mikäli hakaa hoidetaan perinnebiotooppina, hoitona on laidunnus ilman lisärehua.

4E Kohagen, metsälaidun (perinnebiotooppi) 1,92 ha

Korkea metsäsaareke, jolla on metsälaidunta. Laitumella on pitkä laidunnushistoria, tosin laidunnuksessa on ollut muutaman kymmenen vuoden tauko ennen nykyistä laidunnuskautta. Saareke on havupuuvaltainen, mutta reunoilla on runsaasti tiivistä lehtipuustoa, koivuja, haapoja ja harmaaleppiä sekä raitaa. Saarekkeella esiintyy paikoin myös varttuvia tammia. Kukkulan laella kasvaa männikköä kankaalla ja reunoilla maa on multavampaa ja savensekaista, puuston ollessa kokonaisuudessaan nuorehkoa. Kasvillisuus on toistaiseksi vielä hieman vaatimatonta. Alueen kasveja edustavat mm. nurmirölli, hietakastikka, pujo ja röyhyvihvilä, mutta myös niittykasvilajeja esiintyy paikoin, kuten ahomansikka, ahdekaunokki, rohtotädyke, särmäkuisma, syysmaitiainen ja niittyhumala.

Hoito: Laidunnusta jatketaan, samoin nuoren puuston harvennuksia.

4F Hästhagenin laidun (perinnebiotooppi) 14,2 ha

Metsälaitumia joita luonnehtii kallioisuus. Puusto koostuu valtaosin männiköistä ja koivikoista, myös kuusiryhmiä ja yksittäiskatajia kasvaa metsälaitumella. Osa koivuista on iäkkäitä, myös kuollutta puuta esiintyy ja eläimistölle arvokasta kolopuustoa. Kenttäkerroksessa on runsas vesakonkasvu.

Metsänpohja on mustikkatyypin kangasta ja lehtomaista kangasta. Paikoin kasvillisuus on karuhkoa, koostuen mm. mustikasta, puolukasta ja hietakastikasta sekä nurmilauhasta, mutta aurinkoisilla reunuksilla viihtyvät niittylajit, esim. metsäapila, siankärsämö, isolaukku, ahomansikka ja rohtotädyke.

Hoito: Jatketaan laidunnusta. Säästetään kolopuut puuston harvennuksissa.

4G Rihagen (perinnebiotooppi) 2,32 ha

Perinteikkäitä metsälaitumia ja hakaa lehtomaisella kankaalla. Puusto on monipuolista myös lajistoltaan, havupuuston lisäksi kasvaa mm. pihlajaa, koivua, harmaaleppää, haapaa ja tammea. Osa eteläreunan männyistä on varsin iäkkäitä. Laitumella on sekä kallioisia että metsäisiä osuuksia sekä jonkin verran niittyalaa. Laitumen peruslajeja ovat mm. mustikka, nurmirölli ja nurmilauha. Paahteisilla törmillä viihtyvät keto- ja niittylajit kuten mäkitervakko, ahdekaunokki, siankärsämölampaannata, isolaukku, ahosuolaheinä, keltamatara ja ahomansikka.

Hoito: Jatketaan laidunnusta.

4H Hannasparken, hakamaasaareke (perinnebiotooppi) 1,37 ha

Laidunsaareke, jota reunustaa vihviläniitty. Vihviläniityn lajistoa ovat mm. röyhyvihvilä ja nurmilauha. Saarekkeella on lehtomaisella kankaalla tai lehtomaalla kasvavaa puustoa, pohjoispuolella kuusikkoa ja eteläpuolella erityisesti sekalehtipuustoa. Puuston on monilajista ja monimuotoista, myös kuollutta puuta on jonkin verran. Jotkut kuuset, koivut ja haavat ovat rotevia. Puulajistoon kuuluvat myös pihlaja, tammi, raita, harmaaleppä ja koivu. Alueella on tehty paljon raivaustyötä. Vadelmaa kasvaa paikoin runsaasti.

Niittykasvit ovat runsastumassa, mm. ahomansikka ja rohtotädyke ovat runsastuvia. Muita niittylajeja edustavat mm. ahdekaunokki, nurmirölli ja nurmilauha.

Hoito: Jatketaan nuoren puuston harvennusta, laidunnusta ja vesakonpoistoa, erityisesti pientä kuusta pohjoispuolella.

Mitä asiakkaamme sanovat LUVYstä?

Mitä asiakkaamme sanovat LUVYstä?

“Tekevät arvokasta ja tärkeää työtä ympäristön eteen.” -Risto Martti / Google-arvostelut

Tilaa uutiskirjeemme

Valitse uutiskirjeet