Valitse sivu

FRESHABIT LIFE IP

Kartta 5

Krabbäcken eli Slabbäcken (kartat 5 ja 8)

Krabbäcken eli Slabbäcken ei kuulu Natura-alueeseen.

Alkunsa Krabbäcken (Slabbäcken) saa Kvarnsjön-lammesta. Pieni ja kirkasvetinen puro virtaa halki koskisen sekametsäosuuden. Matkan varrella on soraikkoja ja kalliopohjaa. Jyrkkä köngäs muodostaa nousuesteen kalastolle. Pisin osuus on suoristettu ja ojitettu. Ojitettu osuus sijoittuu avonaiseen peltolaaksoon, jossa uoman pohja on pehmeää ja savista.

Purolaaksossa vallitsevat savimaat, reunarinteillä hieno hieta. Pellonreunat viettävät jyrkästi etenkin Broåkern-peltoaukealla, jossa on suojavyöhykesuositus. Pelloilla ei esiinny erityistä tulvivuutta. Kvarnsjöbergetin itäpuolella on käytössä olevia pohjavesialueen peltoja Backgrändin I luokan pohjavesialueella.

Krabbäckenin eli Slabbäckenin välittömässä yhteydessä ei ole kosteikolle sopivia paikkoja, mutta Kirkkojärven ja Mustionjoen pääuoman yhteyteen merkityt kohteet 5A-5D ovat rantaluhtia, entisiä laidunnotkelmia tai entisiä maanottokuoppia, joihin on mahdollista perustaa kaivamalla kosteikkoja.

5A Rantapajukko (K26) (kosteikko) 0,63 ha

Alueen luoteisreuna on lehtoa, jossa kasvaa eri-ikäistä sekapuustoa väljästi. Puusto koostuu mm. iäkkäistä koivuista ja tervalepistä, tuomikoista, nuorista vaahteroista ja kuusista. Kasvillisuus on lehtikarikkeen vuoksi niukkaa, mutta lehdon kasveja ovat mm. jänönsalaatti, vadelma ja metsäalvejuuri. Ojan läheisyydessä metsikkö vaihettuu pajukkoiseksi luhdaksi. Kosteapohjaisella alueella kasveja ovat pajujen lisäksi nurmilauha, suo-orvokki, mesiangervo, korpikaisla, suoputki, järvikorte, kastikat ja kurjenmiekka. Maaperä on pehmeää, savensekaista ja multavaa.

Jokseenkin vedenvaivaamalta peltoalueelta tulevan ojan vesi on rehevöitynyttä, mitä ilmentää runsas limaska. Ojassa kasvaa runsaasti järvikortetta ja korpikaislaa. Pellon läheisyydessä kasvatetaan tasaikäistä koivua. Valuma-alueen laajuus on 12 ha. Alueesta noin 44 % eli 5 ha on viljelyksessä.

Ehdotus: Kaivettu kampakosteikko. Tehokas ravinteiden ja kiintoainesten pidättyminen vaatii kosteikolta alaa, joka on vähintään 0,5 % kosteikon valuma-alueesta. Se tarkoittaa, että kosteikon tulisi olla vähintään 590 neliömetriä. Tämän kokoinen kosteikko on helppo saada sopimaan alueelle. Kohteeseen mahdollisen maksimikokoisen (0,63 ha) kosteikon osuus valuma-alueesta olisi jopa n. 3 %.

5B (K29) Rantaluhta-alue (kosteikko) 1,9 ha

Viljellyiltä pelloilta kulkeutuu ojia jokeen luhtaisen, ajoittain tulvivan kasvillisuusalueen halki jokeen. Ojat halkovat lehtipuustoisia, pajukkoisia vyöhykkeitä, matalampaa kasvillisuutta sekä tiiviskasvuisen ruovikon joen rannassa.

Ehdotus: Kaivettu kampakosteikko. Tehokas kosteikko (0,5 % valuma-alueesta) vaatii vähintään 0,06 ha kosteikkoalaa.

5C (K30) Lehtipuustoinen notkelma (kosteikko) 0,24 ha

Lehtipuustoinen notkelma joen rannassa on entinen maanottoalue. Puustoa hallitsevat nuorehkot koivut ja haavat, lisäksi notkelmassa kasvaa tervaleppää ja pajua. Rantavedessä esiintyy niukka järviruokokasvusto. Notkelman länsipuolella laskee pelto-oja. Viereiset pellot ovat käytössä.

Ehdotus: Kaivettu kosteikko. Ohjataan peltovesiä altaaseen.

5D Entinen maanottoalue (K31) (kosteikko) 0,49 ha

Tiiviskasvuinen, koivuvaltainen metsikkö joen rannalla sekä luhtaista allikkoa. Vanhan maanottokuopan märällä pohjalla kasvaa mesiangervoniittyä sekä pajua. Reunoilla runsas nokkonen ja rönsyleinikki ilmentävät lievää rehevöityneisyyttä. Metsikköä halkoo pellolta tuleva leveähkö oja, jonka limaskakasvusto viittaa myös rehevyyteen. Maa on savensekaista ja osin multavaa.

Ehdotus: Kaivettu kosteikko.

5E (PB1) Rantalaidun (perinnebiotooppi) 6,51 ha

Kirkkojärven ja Mustionjoen rannoille levittäytyvä rantalaidun on nautakarjan käytössä. Eteläisessä osassa on niittyrinnettä, joka vaihettuu mesiangervoniittyihin, puustoiseen hakaan ja lopulta saraikkoiseen rantaan. Paikoin rannalla on myös järviruokoa. Pohjoinen osa on aukeaa rantalaidunta, mesiangervovaltaista niittyä ja paikoin kasvaa esiintyminä saroja kuten pullo- ja viiltosaraa.

Puusto on moninaista, mm. iäkkäitä mäntyjä, lähempänä rantaa järeitä kuusia ja koivuja, tervaleppävyöhyke, pihlajaa, yksittäisiä katajia ja kasvatuskoivua rannalla.

Tien läheisyydessä olevan kallionypyn luona on monipuolista lajistoa, mm. tummatulikukka, pohjanpunaherukka, orjanruusu, kissankello, päivänkakkara, hakamaapoimulehti, siankärsämö, mäkitervakko, ahdekaunokki, keltamatara, niittynätkelmä, lampaannata, nurmirölli, huopakeltano ja ahomansikka.

Hoito: Jatketaan laidunnusta.

5F (B2) Enbackenin kalliokedot (arvokas perinnebiotooppi) 1,04 ha

Kaksi edustavaa mutta melko pienialaista kallioketoa hiekkatien eteläpuolisessa rinteessä entisellä laidunaluella. Ketojen välissä on sekapuustoinen lehtometsikkö. Kedot ovat samankaltaisia, erona kaakkoispuolen kedon nurmiröllivaltaisuus, karumpi tyyppi ja niukempi lajirikkaus. Inventoinnissa havaittiin kummallakin kedolla harvinaisia Riccia-suvun hankasammalia.

Luoteispuolinen keto on hieman kalkkivaikutteinen ja lajistoltaan harvinaisen runsas. Kalliota peittävät ohuella humuskerroksella kasvavat, laajat ahomansikka-keltanolaikut. Huomionarvoisia saniaislajeja kalliolla ovat karvakiviyrtti ja liuskaraunioinen. Niittylajeista menestyvät mm. rohtotädyke, mäkivirvilä, pukinjuuri, nurmikaunokki, ahdekaunokki, ahojäkkärä, isomaksaruoho, kissankello, päivänkakkara, harmaapoimulehti, jänönapila, mäkitervakko, nurmirölli, ruusuruoho, orjanruusu, rohtotädyke ja mäkikattara. Alueelta tunnetaan myös huomionarvoiset mäkikaura, ketopiippo ja ahopellava.

Kaakkoispuolen keto on nurmiröllivaltainen. Lajeja nurmiröllin seassa ovat aho-orvokki, mäkitervakko, mäkikuisma, ahosuolaheinä, niittysuolaheinä, kissankello, keltamatara, sarjakeltano, rohtotädyke, tuoksusimake ja isomaksaruoho. Niityllä esiintyy jonkin verran puiden taimia, esimerkiksi tammen ja vaahteran. Vaahteran leviäminen ei ole hyväksi kedolle.

Hoito: Ketoalueilta poistetaan vaahtera- ja muu vesakko. Reunoilta harvennetaan puustoa, pidetään kedot valoisina.

5G (213) Entinen hakamaa (perinnebiotooppi) 0,73 ha

Biologisesti ja maisemallisesti monimuotoinen saareke, jolla on entistä hakamaata. Laidunnus on päättynyt, mutta perinnebiotooppi on hyväkuntoinen. Tyypiltään lehtomaisella saarekkeella on selkeitä niittyjä, etelään avautuva ketotörmä sekä metsiköitä. Alueella kasvaa iäkkäitä koivuja, haapoja ja mäntyjä. Muita lajeja ovat mm. vaahterat ja pihlajat.

Etelään avautuvalla kalliokedolla on runsas lajisto – isomaksaruoho, keltamaksaruoho, mäkitervakko, sarjakeltano, keltamatara, metsäapila, mäkikuisma, ahomansikka, huopakeltano ja hiirenvirna. Heinittyneet ja hieman rehevöityneet niityt peittävät saarekkeen avoimia kohtia. Valtalajeja ovat mm. nurmirölli, koiranputki ja hietakastikka, mutta varsinaista niittylajistoakin esiintyy hyvin, esim. ahomansikka, särmäkuisma, niittysuolaheinä, ahomatara ja hiirenvirna.

Hoito: Valon lisääminen puita ja vesakkoa poistamalla parantaa niittykasvien menestymistä. Niittyjen niitto tai laidunnus.

5H (L44) Kivikkoinen kaistale (lumo) 0,09 ha

Kivikkoinen kaistale, jolla kasvaa muutama maisemallinen pihlaja. Kalliolla on tuuheaa siankärsämökasvustoa, hieman mäkitervakkoa, ahosuolaheinää, metsäapilaa ja jokseenkin taantunutta tuoksusimaketta. Suurin osa kasvillisuudesta on hieman rehevöitynyttä suurruohoa, jonka valtalajit ovat pujo, vadelma ja hietakastikka.

Hoito: Vadelma-pujo-hietakastikkakasvustoja niitetään ravinteikkuuden vähentämiseksi.

5I (L45) Heinittynyt kallionkieleke (lumo) 0,12 ha

Heinittynyttä niittyä, kivikasoja ja kalliota, jolla kasvaa joitain ketokasveja kuten mäkitervakkoa, keltamataraa ja ahosuolaheinää. Kielekettä dominoi kuitenkin rehevä hietakastikkavaltainen niitty. Kielekkeen maisemallinen yksityiskohta on suuret katajat ja pihlajat.

Hoito: Rehevöitynyt niitty niitetään.

5J (L42) Koivuvaltainen saareke (lumo) 0,27 ha

Nuorehkojen koivujen hallitsema metsäsaareke. Alikasvoksessa lehtipuuvaltaista sekavesakkoa ja reunoilla joitain katajia, paikoin kasvaa myös varttuvia kuusia. Niittyreunuksia on niukasti.

Hoito: Nuoren puun harvennus ja vesakon raivaus.

5K (L43) Sekapuustoinen kumpu (lumo) 0,08 ha

Tien varressa, pienellä saarekkeella on erikokoista puustoa, esimerkiksi nuorta koivua, kuusta, pihlaja- ja haapavesakkoa ja katajaa. Puolukka on yksi runsaimpia kasveja. Saarekkeella on paahteinen törmä, jossa viihtyvät mm. ahomansikka, nurmirölli, huopakeltano, syysmaitiainen, särmäkuisma, sarjakeltano, siankärsämö, rohtotädyke ja kissankello.

Hoito: Nuorta puustoa harvennetaan, vesakkoa poistetaan.

5L (L41) Lehtipuustoinen kaistale (lumo) 0,15 ha

Nuorehkoa, tiiviskasvuista sekalehtipuustoa kuten haapaa ja koivua kasvaa kapealla kaistaleella. Reunoilla on niukasti niittykasveja kuten kissankelloa, nurmirölliä ja ahomansikkaa.

Hoito: Nuoren puuston harvennus ja vesakon poisto.

5M (L38) Kieleke (lumo) 0,10 ha

Koivuvaltainen, osin kallioperäinen kieleke pellolla. Puusto on nuorehkoa ja lehtipuuvaltaista. Koivun lisäksi muita lajeja ovat haapa, pihlaja, mänty, kuusi ja raita. Saarekkeella on melko monipuolinen ja hyvä edustus niittykasveja, esim. päivänkakkara, kissankello, tuoksusimake, siankärsämö, särmäkuisma, ahojäkkärä, hopeahanhikki, rohtotädyke ja ahomansikka.

Hoito: Nuorta puustoa harvennetaan ja vesakko poistetaan. Pidetään ketomainen osuus valoisana.

5N (L40) Puustoreunainen niittykumpu (lumo) 0,28 ha

Saareke jota reunustaa lehtipuuvaltainen puusto, mutta luoteispuolella on jokseenkin heinittynyt niitty kalliokummulla. Niityn lajistoa edustavat isomaksaruoho, keltamaksaruoho, särmäkuisma, ahosuolaheinä, rohtotädyke, ahomansikka ja heinätähtimö. Niityllä on joitain kituvia katajia. Saarekkeen reunoilla kasvaa tiiviinä lehtipuuvesakkoa ja puita kuten haaparivistö, pihlajaryhmiä ja nuorta raitaa.

Hoito: Tuodaan niitylle enemmän valoa harventamalla puustoreunusta, erityisesti nuorta puustoa ja vesakkoa.

5O (214) Metsäsaareke (lumo) 0,75 ha

Sekametsäsaarekkeen reunoilla on etenkin eteläpuolella vanhoja väljään kasvavia koivuja ja heinittynyttä niittyä. Paahdereunuksella on ahomansikkavaltaisia ketolaikkuja, joilla kasvavat mm. siankärsämö, keltamatara, rohtotädyke, päivänkakkara ja kissankello.

Hoito: Harvennetaan tiiviskasvuisia kohtia, poistetaan vesakkoa. Säästetään vanhaa puustoa harvennuksessa. Suositaan lehtipuita.

Mitä asiakkaamme sanovat LUVYstä?

Mitä asiakkaamme sanovat LUVYstä?

“Tekevät arvokasta ja tärkeää työtä ympäristön eteen.” -Risto Martti / Google-arvostelut

Åminneforsin kalatiellä vaelsi viikossa yli 500 kalaa

Åminneforsin kalatiellä vaelsi viikossa yli 500 kalaa

Mustionjoen Åminneforsin kalatien kalalaskurista on saatu ensimmäiset tiedot. Laskuri on tunnistanut kalatiessä kulkeneen ylävirtaan viikon aikana huimat 520 kalayksilöä, joista suurimmat on tulkittu yli 70 senttisiksi.

Tilaa uutiskirjeemme

Valitse uutiskirjeet