Valitse sivu

FRESHABIT LIFE IP

Kartta 7

Björkhopsbäcken

Björkhopsbäcken ei ole osa Natura 2000 -aluetta eikä sovellu taimenen poikastuotantoon. Puro saa alkunsa metsäojista ja Salpausselän pohjavesinoroista. Puro halkoo laajoja peltoaukeita pehmeäpohjaisena ojana, joka kasvaa helposti umpeen. Pohjoispuolelta puroon yhtyy Halkbäcken, jonka hieman viettävässä varressa on suojavyöhykesuositus. Björkopsbäckenin latvalla on myös kaltevia pellonreunoja kahdella osuudellla. Loput peltolaaksosta on kuitenkin varsin tasaista maastonmuodoiltaan. Pellot eivät ole erityisen tulvaherkkiä.

Yläjuoksulla hieno hieta on vallitsevana, alajuoksulla savi, mutta sielläkin esiintyy runsaasti hietamaita purolaaksoin rinteissä.

Björkhopsbäckenin alueella on niukasti tilaa kosteikoille. Latvalla on olemassa yksi padottu allas, jota voi kehittää.

Björkhopsbäckenin vesiä voisi myös mahdollisesti johtaa jokivarteen kaivettavalla ojalla kosteikkopaikkaan 6C (kartan 6 puolella, Mustionjoen varrella).

Stenbäcken (kartat 6 ja 7)

Stenbäcken on melko vähä- ja kirkasvetinen puro joka saa alkunsa metsäojista. Se ei kuulu Natura 2000-alueeseen. Metsän koskiosuudella voi olla merkitystä taimenen lisääntymisalueena. Peltoaukean osuudella Stenbäcken virtaa suorana ojana pehmeäpohjaisessa uomassa. Peltoalueen pääasiallinen maalaji on savi.

Peltoalue on tasaista joten jyrkkyydestä johtuvia suojavyöhykesuosituksia on vain niukasti. Dammängenillä kallistuksia on lyhyillä osuuksilla. Stenbäckenin alajuoksun alueella on tulvaherkkyyttä, mutta alue on kartan 6 puolella. Etelässä on peltoja Meltola-Mustion I luokan pohjavesialueella.

7A (K37) Entinen maanottoalue (kosteikko) 0,29 ha

Harvapuustoinen kasvillisuusalue joen varressa. Paikalla on vanha maanottokuoppa ja entistä laidunta. Alueella kasvaa kosteahkoa suurruohoniittyä, jonka valtalajit ovat mesiangervo, kastikat ja järviruoko, muita kasveja ovat mm. pajut, ranta-alpi ja suoputki. Paikoin esiintyy nuorehkojen tervaleppien ja koivujen ryhmiä. Alueella on salaoja.

Ehdotus: Kaivettu kosteikko.

7B (K34) Kaivettu allas (kosteikko) 0,39 ha

Virkistyskäyttöön kaivettu allas pihapiirin tuntumassa. Vesiä kulkeutuu itäpuoliselta pellolta. Kasvillisuus ilmentää rehevöitymistä.

Ehdotus: Muotoillaan tulouoman suulle lietetasku tai laskeutusosio.

7C Entinen haka (perinnebiotooppi) 0,62 ha

Pellon reunassa sijaitsevan vajan läheisyydessä on entistä hakamaata, jolla laidunnus on päättynyt. Paikalla on järeää kuusikkoa lehtomaisella kankaalla ja lehdossa. Muita puita edustavat lehdolle tyypilliset puut kuten tuomet, raidat, koivut ja pihlajat. Pellonreunassa on paikoin kuollutta puuta. Valoaukoissa lähellä peltoa menestyvät niittykasvit kuten metsäapila, ojakärsämö, heinätähtimö, kissankello ja päivänkakkara. Niittyala on paikoin heinittynyttä. Muuten kasvillisuus ilmentää lehtomaisuutta, mm. käenkaali, korpi-imarre, rätvänä, mustikka, vadelma, rönsyleinikki, jänönsalaatti ja lehväsammalet. Lajisto on edelleen monipuolista.

Hoito: Perinnebiotooppia voi hoitaa ottamalla alueen uudelleen laitumeksi, jolloin laitumelle ei tuoda lisärehua. Kasvillisuutta on tosin niukasti metsäisillä osuuksilla.

7D (L57) Sekapuustoinen saareke (lumo) 0,61 ha

Pellolla sijaitsevalla metsäsaarekkeella kasvaa melko tiiviisti sekapuustoa: varttuneet kuuset ja männyt painottuvat eteläpuolelle, pohjoispuolella esiintyy myös runsaasti nuorehkoa koivua. Eteläpuolella on hieman kivikkoinen paahdereunus, jolla kasvaa jonkin verran niitty- ja ketokasvillisuutta. Lajeja ovat mm. nurmirölli, keltamatara, siankärsämö ja ahomansikka.

Hoito: Nuorta puustoa harvennetaan ja vesakko raivataan.

7E (206) Sekapuustoinen rinne (lumo) 0,67 ha

Lounaaseen avautuva pellonreuna ja sekapuustoinen rinne. Mäkeä hallitsee varttunut ja korkea havupuusto, pellonreunassa on lehtipuustoa kuten koivua ja pihlajaa. Pellonreunassa on kaistale rehevöitynyttä ja heinittynyttä peltoniittyä, jonka kasveja ovat mm. koiranputki, karhunputki, pujo ja maitohorsma. Paikoin esiintyy vesakkoryppäitä. Reunus on otollinen niittykasvien kasvupaikka mikäli rehevyyttä vähennetään.

Hoito: Niitto.

7F (L62) Lehtipuuvaltainen saareke 0,18 ha

Viettävässä peltorinteessä sijaitsevalla saarekkeella kasvaa nuorehkoa lehtipuustoa sekä muutama korkea mänty. Mm. nuoret koivut ja lepät kasvavat reunoilla. Reunoilla on niukasti tuoretta niittykasvillisuutta ja vesakkoa.

Hoito: ??

7G (205) Kalmistolehto (perinnebiotooppi) 0,77 ha

Kulttuurivaikutteinen kukkula, jossa väljään kasvavien puiden keskellä on muinaismuisto, hautaröykkiö. Rinnettä on myös laidunnettu ennen. Osa puustosta on hyvin vanhaa. Lehtoisalla kukkulalla on runsaasti heinittynyttä, nurmiröllivaltaista niittyalaa. Niityn kasveja ovat mm. hiirenvirna, heinätähtimö, ahomatara sekä lehtoisuutta ilmentävät sinivuokko ja nuokkuhelmikkä. Muita lehtokasveja kukkulalla ovat kielo, pähkinäpensas, taikinamarja ja vadelma. Pellonreunassa on myös paahteinen törmä, jossa viihtyvät ketokasvit kuten päivänkakkara, rohtotädyke, pukinjuuri, kissankello ja siankärsämö. Paikoin koivu- ja haapavesakko leviää.

Hoito: Vesakon raivaus ja kukkulalla niitto muinaisjäännöksen hoito huomioiden. Nuorta puustoa harvennetaan niin, että niitty saa enemmän valoa.

7H (PB17) Skällnäsetin niitty (perinnebiotooppi) 0,15 ha

Niitty koostuu etelään avautuvasta paahteisesta katajakedosta ja tuoreesta niitystä kedon pohjoispuolella. Keto-osa on lajistoltaan monipuolinen, edustava ja katajikko hoidetun oloinen. Kohteessa on tehty risusavottaa.

Lajirikkaan kedon lajistoa edustavat nuokkukohokki, mäkitervakko, metsäapila, pukinjuuri, huopakeltano, rohtotädyke, ahomatara, keltamatara, ahomansikka, kissankello, päivänkakkara, lampaannata, harmaapoimulehti, ketoneilikka, mäkikuisma, tuoksusimake, viherjäsenruoho, heinätähtimö. Alueelta tunnetaan myös häränsilmän esiintyminen.

Tuore niitty on jokseenkin rehevöitynyt jota ilmentää koiranputken, hietakastikan ja valdelman voimakas leviäminen. Niityn muita lajeja ovat nurmirölli, metsäapila, ahdekaunokki, aitovirna, siankärsämö, niittysuolaheinä, hiirenvirna ja keltamatara. Alueelta tunnetaan melko harvinainen mäkikaura.

Ehdotus: Jatketaan vesakon poistamista. Tuoreen niityn osa on rehevöitymässä. Hoidoksi sopii säännöllinen niitto.

Mitä asiakkaamme sanovat LUVYstä?

Mitä asiakkaamme sanovat LUVYstä?

“Tekevät arvokasta ja tärkeää työtä ympäristön eteen.” -Risto Martti / Google-arvostelut

Tilaa uutiskirjeemme

Valitse uutiskirjeet