Valitse sivu

Jokihelmisimpukan pelastusoperaatio Mustionjoella

Jokihelmisimpukka (Margaritigera margitifera) eli raakku voi elää jopa 200-vuotiaaksi. Se kasvaa hitaasti ja lisääntyy verkkaisesti. Freshabit LIFE IP -hankkeen yksi tärkeimmistä tavoitteista on Mustionjoen raakun pelastaminen.

Mustionjoessa elää Suomen eteläisin raakkupopulaatio, joka on nopeasti häviämässä. Mustionjoen raakut eivät ole lisääntyneet enää vuosikymmeniin. Vuonna 2010 niitä oli jäljellä noin 3 000 ja vuonna 2020 enää arviolta 1 100 – 1 200 yksilöä.

Voidakseen hyvin raakut tarvitsevat virtaavaa, puhdasta vettä ja puhtaan sorapohjan. Lisäksi ne tarvitsevat isäntäkaloja, lohia tai taimenia, joiden kiduksissa raakkujen glokidio-toukat kehittyvät pieniksi simpukoiksi ennen kuin pudottautuvat pohjaan kasvamaan. Tästä syystä myös lohikalojen nousun turvaaminen raakkuvesille on elinarvoisen tärkeää.

Aikuinen raakku on 10–16 cm pitkä ja elää keskimäärin 120-vuotiaaksi. Lisääntymiskykyisiä simpukat ovat vasta noin 15–20 vuoden ikäisinä. Silloin ne ovat noin 5 cm pitkiä. Vanhin tunnettu raakkuyksilö saavutti huikean 280 vuoden iän.

Raakkuja on perinteisesti kartoitettu sukeltamalla tai vesikiikareiden avulla.

”Vihdoin virtaus alkaa kasvaa ja pohja muuttuu sora-pikkukivikko-pohjaksi ja aistit terävöityvät. Nyt voisi odottaa kohtaavansa raakun ja siellä se on, yksinäisenä ja ylväänä kääntyneenä virtaan päin. Poimin isokokoisen vanhuksen varovasti käsiini ja tarkastelen sitä. Tarkkaa ikää on mahdoton sanoa rikkomatta kuorta, mutta vuosirenkaat ovat tiheässä ja yksilö on kookas, 12 cm pitkä. Lasken simpukan varovasti takaisin pohjaan samaan asentoon missä se oli. Tälläkin kerralla löytyi raakkuja, vaikkakin edellistä vähemmän.” Anu Suonpää-Espinola, LUVYn vesistöasiantuntija ja tutkimussukeltaja

Lue koko tutkimustarina sukelluksesta: Raakkuja kartoittamassa

FRESHABIT LIFE IP -hankkeen raakkutoimenpiteet on jaettu välittömiin ja pitkän tähtäimen toimiin. Pitkän tähtäimen suojelutoimilla parannetaan Karjaanjoen vesistön tilaa niin, että jokeen palautettu jokihelmisimpukka menestyy siellä jatkossa ilman ihmisen apua.

Välittömien toimenpiteiden tavoitteena on pelastaa tuhoutumisvaarassa oleva Mustionjoen raakkupopulaatio. Vuonna 2016 aikuisista raakuista yritettiin kerätä glokidio-toukkia, mutta tuloksetta. Myöskään tutkituilta isäntäkaloilta ei löydetty toukkia. Raakkujen huono kunto saattoi olla syy niiden lisääntymättömyyteen.

Lue lisää: Jokihelmisimpukan nykytilan selvitykseen ja pelastamiseen liittyvät maastotyöt vuonna 2016

Raakkujen pelastus- ja kuntoutusoperaatio aloitettiin luomalla uusi simpukkasukupolvi Konneveden tutkimusasemalla, missä niiden kasvatus alkoi laboratorio-oloissa vuonna 2016. Konnevedelle siirrettiin 110 raakkua. Kasvatusaltaissa niiden elinolosuhteita pystytään säätelemään ja riittävä ravinnonsaanti varmistamaan. Jo parin vuoden kuluttua laskettiin ensimmäisiä koeputkipoikasia Mustionjokeen. Nyt niiden selviytymistä luonnonoloissa seurataan jännityksellä.

Lue lisää raakuista: Jokihelmisimpukka Karjaanjoen vesistössä – historia, nykytila ja pelastamistoimet

Suomessa esiintyy useita erilaisia simpukoita, mutta vain Mustionjoesta löytyvät kaikki seitsemän suursimpukkalajiamme.

Juha-Pekka Vähä

Juha-Pekka Vähä

Position

Mitä asiakkaamme sanovat LUVYstä?

Mitä asiakkaamme sanovat LUVYstä?

“Tekevät arvokasta ja tärkeää työtä ympäristön eteen.” -Risto Martti / Google-arvostelut

Tilaa uutiskirjeemme

Valitse uutiskirjeet