Valitse sivu

Lohikalat Karjaanjokeen

Lohikalat Karjaanjokeen

Karjaanjoen vesistö on Uudenmaan suurin ja kalataloudellisesti merkittävin vesistöalue. Mustionjoki, joksi kutsutaan vesistön Lohjanjärven alapuolista osaa, oli aikoinaan myös merkittävä vaelluskalajoki: se oli Suomenlahteen laskevista lohijoista toiseksi suurin. Mustionjoen kautta merilohet ja taimenet pääsivät tuolloin nousemaan Lohjanjärveen, Hiidenvedelle ja niiden yläpuolisiin vesistöihin aina latvoille saakka kunnes vaelluskalojen nousu estettiin voimallisella vesirakentamisella 1900-luvun alkupuoliskolla.

Patojen rakentamisen johdosta vaelluskalakannat taantuivat ja tuhoutuivat: vesistön alkuperäinen lohikanta kuoli sukupuuttoon 1950-luvulla. Taimen elää pieninä paikallisesti lisääntyvinä populaatioina vesistön latvaosissa. Lohen sukupuutto ja taimenkantojen voimakas taantuminen yhdessä elinympäristön ja veden laadun heikkenemisen kanssa ovat estäneet myös Karjaanjoen jokihelmisimpukoiden eli raakkujen lisääntymisen, sillä niiden elinkiertoon kuuluu toukkavaihe lohikalojen kiduksissa. Tästä huolimatta Mustionjoessa on yhä Suomen eteläisin ja merkittävä, joskin vanha ja ilman suojelutoimia sukupuuttoon kuoleva, raakkupopulaatio.

Lohikalat Karjaanjokeen – vesistövisio 2021

Karjaanjoen valuma-alueen kunnat ovat sitoutuneet vuosina 2016–2021 rahoittamaan kalateiden rakentamista sekä Lohjanjärven säännöstelyn kehittämistä osana Lohikalat Karjaanjokeen -vesistövisiota 2021.

Vesistövisiossa esitetään toimenpiteet, joihin Karjaanjoen vesistössä valuma-alueineen tulee ryhtyä. Vesistövision toteutusta ohjaa rahoittajista sekä alueen vesienhoidon asiantuntijatahoista koostuva ohjausryhmä ja työtä koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Vision toteuttamiseen on saatu ja haetaan rahoitusta useista eri lähteistä. Merkittävimmät vision tavoitteita edistävät hankerahoitukset ovat EU-rahoitusta saanut FRESHABIT-hanke ja Hiidenveden kunnostus -hanke.

Muistionjoen voimalaitokset ja kalatiet

Mustionjoella tarvitaan neljä kalatietä kalojen nousun turvaamiseksi ohi voimalaitospatojen. 

Åminnefors ja Billnäs – kalatiet avattu

Kahden alimman kalatien, Åminneforsin ja Billnäsin, rakentamisen vesioikeudelliset lupapäätökset saatiin alkuvuonna 2017. Luvan hakijana toimi Raaseporin kaupunki. Kalateiden rakentaminen käynnistyi keväällä 2018 ja ne valmistuivat ja avattiin toukokuussa 2020. Kalateiden rakennuttajana toimi Raaseporin kaupunki.

Molemmat kalatiet rakennettiin teknisinä kalateinä. Rakennussuunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota kalojen alasvaellukseen sekä yksityiskohtiin, joilla eri kalalajien vaellusta voidaan helpottaa. Kahden ensimmäisen kalatien toteutuminen avaa kaloille 24 km jokea sivupuroineen. 

Käytön alkuvaiheessa kesällä 2020 kalateillä tehdään seurantaa ja tutkitaan kalateiden hydraulista käyttäytymistä eri virtaamatilanteissa. Seurantaa varten Åminneforsin kalatiehen on asennettu kalalaskuri ja videokamera, jotka testataan kesän aikana, jotta laitteet ovat käyttökunnossa ennen kalojen päävaelluksen alkamista syyskuussa. Tavoitteena on selvittää kalatietä käyttävien kalojen lukumääriä ja kalojen lajeja. Seurantatoimminnasta vastaa LUVY, joka tekee yhteistyötä Kymijoen vesi ja ympäristötutkimus Oy:n kanssa. Kymijoen asiantuntijat tuovat Mustionjoelle kokemuksia ja menetelmiä, jotka on testattu Kymijoen kalatieseurannoissa. Kalatien hydraulista toimintaa tutkivat Kala- ja vesitutkimus Oy sekä Luode Consulting. 

Karjaanjoen vesistövisio -yhteistyöryhmän kautta kalateiden rakentamista ovat rahoittaneet Raaseporin kaupunki, Lohjan kaupunki, Vihdin kunta, Karkkilan kaupunki, Lopen kunta,  Koskienergia Oy, Sappi Europe/Kirkniemi, Lohjan ympäristöklusteri ja SSO. Tammisaari-Pohjan sekä Karjaanjoen vesistön kalatalousalueet ovat myös tukeneet rakennushanketta. Mustionjoen toimet ovat saaneet myös merkittävää rahoitusta EU:n Freshabit Life IP-ohjelmasta. 

Hallituksen kärkihankkeena Mustionjoen kalatiet ovat saaneet vahvan tuen Maa-ja metsätalousministeriöltä ja Ympäristöministeriöltä sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalveluista ja Uudenmaan ELY-keskukselta.

 Peltokoski ja Mustionkoski 

Kahden ylemmän padon, Peltokosken ja Mustionkosken, osalta on tehty vaihtoehtoisten ratkaisujen vertailua. Peltokoskelle haetaan ensisijaisesti osittain luonnonmukaista kalatieratkaisua, jonka uoma voisi toimia lisääntymisalueena raakulle ja lohikaloille. Mustionkoski toteutetaan teknisenä kalatienä.

Mustionjoen kalateiden ja tulvasuojelun suunnitteluhanke käynnistyi keväällä 2015 Raaseporin kaupungin johdolla. Suunnitteluhankkeeseen ovat osallistuneet Raaseporin teknisen keskuksen ja kaupunginhallituksen edustajat, Varsinais-Suomen, Uudenmaan sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten kalatalous- ja hydrologian asiantuntijat, Koskienergia Oy, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, maataloustuottajien ja maanomistajien edustajia sekä Museoviraston sekä maakuntamuseon edustajat.

Oheisaineistot:

Karjaanjoen säännöstelyn kehittäminen

Mustionkosken voimalaitospadolla säännellään Lohjanjärven vedenkorkeutta sekä Mustionjokeen virtaavan veden määrää. Lohjanjärven säännöstelyluvan lupamääräykset eivät nykyisellään mahdollista kaikissa vesitilanteissa järkevää säännöstelyä. Säännöstely on nykyisellään sidottu kalenteriin ja lupamääräysten muuttamisella voi olla mahdollista tasoittaa virtaamavaihteluita Mustionjoessa sekä turvata paremmin Lohjanjärven virkistyskäytön kannalta sopivat vedenkorkeudet. Säännöstelyn kehittämistä tehdään osana Lohikalat Karjaanjokeen vesistövisiota.

Säännöstelyn tarkastelutyö on tehty Suomen ympäristökeskuksen toimesta. Työtä ohjasi ja rahoitti ohjausryhmä, jossa ovat olleet edustettuina Uudenmaan ELY-keskuksen, Raaseporin, Lohjan ja Karkkilan kaupungit, Vihdin ja Lopen kunnat, Koskienergia Oy, Helsingin seudun ympäristöpalvelut sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry.

Tarkastelun pohjalta päädyttiin hakemaan säännöstelyyn muutosta. Lupahakemus on jätetty Aluehallintovirastoon keväällä 2019.

Säännöstelyn tarkastelua koskeva raportti löytyy täältä.

Selvityksessä tarkastellaan Lohjanjärven nykyisten säännöstelymääräysten toimivuutta erilaisissa vesitilanteissa. Laskennassa on otettu huomioon myös ilmastonmuutoksen vaikutukset. Selvityksessä tarkasteltiin Lohjanjärven lisäksi Hiidenveden, Punelian ja Vaskijärven säännöstelykäytäntöjä.

Työssä simuloitiin säännöstelymuutoksia Karjaanjoen vesistössä. Laskenta tehtiin Syken vesistömallijärjestelmään pohjautuvalla simulointimallilla, joka voidaan modifioida yksittäiselle vesistölle suhteellisen pienellä työmäärällä. Tarkastelussa oli pakollisen kalenteriin sidotun kevätkuopan muuttaminen joustavammaksi ja erilaiset vesitilanteet paremmin huomioon ottavaksi, loppukesän vedenpinnan tason nostaminen virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi sekä kylvökauden aikaisten juoksutusten pienentäminen peltojen vettymisen välttämiseksi.

Laskennassa tarkasteltiin ensin viittä yksittäistä vuotta, joiden tulosten perusteella määritettiin Lohjanjärven säännöstelyohjeisiin tehtävät muutokset. Muutetuilla säännöstelyohjeilla laskettiin vedenkorkeudet ja juoksutukset vuosijaksolle 1961–2016. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tarkasteltiin vuosijaksolla 2010–2039.

Jaana Pönni

Jaana Pönni

toiminnanjohtaja
verksamhetsledare
jaana.ponni@luvy.fi
0505751738

Maija Venäläinen

Maija Venäläinen

Position

hankepäällikkö
projektchef
maija.venalainen@luvy.fi
0445285019

Mitä asiakkaamme sanovat LUVYstä?

Mitä asiakkaamme sanovat LUVYstä?

“Tekevät arvokasta ja tärkeää työtä ympäristön eteen.” -Risto Martti / Google-arvostelut

Tilaa uutiskirjeemme

Valitse uutiskirjeet