Lohikalat Karjaanjokeen

Lohikalat Karjaanjokeen

Karjaanjoen vesistö on Uudenmaan suurin ja kalataloudellisesti merkittävin vesistöalue. Mustionjoki, joksi kutsutaan vesistön Lohjanjärven alapuolista osaa, oli aikoinaan myös merkittävä vaelluskalajoki: se oli Suomenlahteen laskevista lohijoista toiseksi suurin. Mustionjoen kautta merilohet ja taimenet pääsivät tuolloin nousemaan Lohjanjärveen, Hiidenvedelle ja niiden yläpuolisiin vesistöihin aina latvoille saakka kunnes vaelluskalojen nousu estettiin voimallisella vesirakentamisella 1900-luvun alkupuoliskolla.

Karjaanjoen valuma-alueen kunnat ovat sitoutuneet vuosina 2016–2021 rahoittamaan kalateiden rakentamista sekä Lohjanjärven säännöstelyn kehittämistä osana Lohikalat Karjaanjokeen -vesistövisiota. Kahden alimman kalatien rakentaminen on käynnissä ja voit seurata Billnäsin rakentamisen edistymistä täältä.

Kalateiden rakentamista rahoittavat vesistöalueen kunnat Raasepori, Lohja, Vihti, Karkkila ja Loppi, valtio, Maa- ja metsätalousministeriö, Koskienergia Oy, Pohja-Tammisaari- ja Lohjanjärven kalastusalueet, Sappi Kirkniemi Oy, SSO, LUVY sekä Lohjanseudun ympäristöklusteri. Lisäksi osa rakentamisen rahoituksesta tulee EU:lta, Freshabit Life IP -hankkeen kautta.

Karjaanjoen lohien vaelluksen palauttaminen

Patojen rakentamisen johdosta vaelluskalakannat taantuivat ja tuhoutuivat: vesistön alkuperäinen lohikanta kuoli sukupuuttoon 1950-luvulla. Taimen elää pieninä paikallisesti lisääntyvinä populaatioina vesistön latvaosissa. Lohen sukupuutto ja taimenkantojen voimakas taantuminen yhdessä elinympäristön ja veden laadun heikkenemisen kanssa ovat estäneet myös Karjaanjoen jokihelmisimpukoiden eli raakkujen lisääntymisen, sillä niiden elinkiertoon kuuluu toukkavaihe lohikalojen kiduksissa. Tästä huolimatta Mustionjoessa on yhä Suomen eteläisin ja merkittävä, joskin vanha ja ilman suojelutoimia sukupuuttoon kuoleva, raakkupopulaatio.

Lohikalat Karjaanjoelle – vesistövisiossa 2021 esitetään toimenpiteet, joihin Karjaanjoen vesistössä valuma-alueineen tulee ryhtyä. Vesistövision toteutusta ohjaa rahoittajista sekä alueen vesienhoidon asiantuntijatahoista koostuva ohjausryhmä ja työtä koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Vision toteuttamiseen on saatu ja haetaan rahoitusta useista eri lähteistä. Merkittävimmät vision tavoitteita edistävät rahoitukset ovat EU-rahoitusta saanut FRESHABIT-hanke ja Hiidenveden kunnostus -hanke.

Muistionjoen voimalaitokset ja kalatiet

Mustionjoella tarvitaan neljä kalatietä voimalaitospatojen ohi kalojen nousun turvaamiseksi. Kahden alimman kalatien osalta ja rakentaminen käynnistyi keväällä 2018.

Åminnefors ja Billnäs

Åminneforsin rakentamisen vesioikeudellinen lupapäätös saatiin helmikuussa 2017. Luvan hakijana toimi Raaseporin kaupunki. Billnäsin kalatien lupapäätös saatiin maaliskuussa 2017.

Kahden ensimmäisen kalatien toteutuminen avaa 24 km jokea sivupuroineen. Kalatiet toteutetaan teknisinä kalateinä ja rakennussuunnittelussa erityistä huomiota kiinnitetään kalanpoikasten alaslaskeutumiseen takaisin kohti merta sekä erilaisiin yksityiskohtiin, joilla eri kalalajien vaellusta voidaan helpottaa.

Peltokoski ja Mustionkoski

Kahden ylemmän padon, Peltokosken ja Mustionkosken, osalta on tehty vaihtoehtoisten ratkaisujen vertailua. Peltokoskelle haetaan ensisijaisesti osittain luonnonmukaista kalatieratkaisua, jonka uoma voisi toimia lisääntymisalueena raakulle ja lohikaloille. Mustionkoski toteutetaan teknisenä kalatienä.

Mustionjoen kalateiden ja tulvasuojelun suunnitteluhanke käynnistyi keväällä 2015 Raaseporin kaupungin johdolla. Suunnitteluhankkeeseen ovat osallistuneet Raaseporin teknisen keskuksen ja kaupunginhallituksen edustajat, Varsinais-Suomen, Uudenmaan sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten kalatalous- ja hydrologian asiantuntijat, Koskienergia Oy, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, maataloustuottajien ja maanomistajien edustajia sekä Museoviraston sekä maakuntamuseon edustajat.

Oheisaineistot:

Karjaanjoen säännöstelyn kehittäminen

Mustionkosken voimalaitospadolla säännellään Lohjanjärven vedenkorkeutta sekä Mustionjokeen virtaavan veden määrää. Lohjanjärven säännöstelyluvan lupamääräykset eivät nykyisellään mahdollista kaikissa vesitilanteissa järkevää säännöstelyä. Säännöstely on nykyisellään sidottu kalenteriin ja lupamääräysten muuttamisella voi olla mahdollista tasoittaa virtaamavaihteluita Mustionjoessa sekä turvata paremmin Lohjanjärven virkistyskäytön kannalta sopivat vedenkorkeudet. Säännöstelyn kehittämistä tehdään osana Lohikalat Karjaanjokeen vesistövisiota.

Säännöstelyn tarkastelutyö on tehty Suomen ympäristökeskuksen toimesta. Työtä ohjasi ja rahoitti ohjausryhmä, jossa ovat olleet edustettuina Uudenmaan ELY-keskuksen, Raaseporin, Lohjan ja Karkkilan kaupungit, Vihdin ja Lopen kunnat, Koskienergia Oy, Helsingin seudun ympäristöpalvelut sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry.

Tarkastelun pohjalta päädyttiin hakemaan säännöstelyyn muutosta. Lupahakemus on jätetty Aluehallintovirastoon keväällä 2019.

Säännöstelyn tarkastelua koskeva raportti löytyy täältä.

Selvityksessä tarkastellaan Lohjanjärven nykyisten säännöstelymääräysten toimivuutta erilaisissa vesitilanteissa. Laskennassa on otettu huomioon myös ilmastonmuutoksen vaikutukset. Selvityksessä tarkasteltiin Lohjanjärven lisäksi Hiidenveden, Punelian ja Vaskijärven säännöstelykäytäntöjä.

Työssä simuloitiin säännöstelymuutoksia Karjaanjoen vesistössä. Laskenta tehtiin Syken vesistömallijärjestelmään pohjautuvalla simulointimallilla, joka voidaan modifioida yksittäiselle vesistölle suhteellisen pienellä työmäärällä. Tarkastelussa oli pakollisen kalenteriin sidotun kevätkuopan muuttaminen joustavammaksi ja erilaiset vesitilanteet paremmin huomioon ottavaksi, loppukesän vedenpinnan tason nostaminen virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi sekä kylvökauden aikaisten juoksutusten pienentäminen peltojen vettymisen välttämiseksi.

Laskennassa tarkasteltiin ensin viittä yksittäistä vuotta, joiden tulosten perusteella määritettiin Lohjanjärven säännöstelyohjeisiin tehtävät muutokset. Muutetuilla säännöstelyohjeilla laskettiin vedenkorkeudet ja juoksutukset vuosijaksolle 1961–2016. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tarkasteltiin vuosijaksolla 2010–2039.

Jaana Pönni

Jaana Pönni

toiminnanjohtaja
verksamhetsledare
jaana.ponni(at)luvy.fi
0505751738

Maija Venäläinen

Maija Venäläinen

Position

hankepäällikkö
projektchef
maija.venalainen(at)luvy.fi
0445285019

Mitä asiakkaamme sanovat LUVYstä?

Mitä asiakkaamme sanovat LUVYstä?

“Tekevät arvokasta ja tärkeää työtä ympäristön eteen.” -Risto Martti / Google-arvostelut

Hiidenveden kalastoa tutkittiin kesällä – niin kuhakannat kuin särkikalakannat ovat runsaat

Hiidenveden kalastoa tutkittiin kesällä – niin kuhakannat kuin särkikalakannat ovat runsaat

Hiidenveden kalastoa tutkittiin kesällä 2019 mittavasti. Tutkimusten mukaan Hiidenveden kuhantuotanto on erittäin hyvällä tasolla, ja lämmin kesä näkyi runsaina kuhanpoikastiheyksinä koko Hiidenvedellä. Kalaston rakenteessa erot järven eri altaiden välillä ovat kuitenkin suuret. Matalilla altailla, kuten Mustionselällä, kalasto on hyvin särkikalavaltaista koostuen lähinnä suurista lahnoista, pasureista ja sulkavista.

Tilaa uutiskirjeemme

Valitse uutiskirjeet