FRESHABIT LIFE IP
Toimenpiteet
Jokihelmisimpukan pelastusoperaatio Mustionjoella
Mustionjoessa elää Suomen eteläisin raakkupopulaatio, joka on nopeasti häviämässä. Mustionjoen raakut eivät ole lisääntyneet enää vuosikymmeniin. Vuonna 2010 niitä oli jäljellä noin 3 000 ja vuonna 2020 enää arviolta 1 100 – 1 200 yksilöä.
Lue lisää >>
Mustionjoen kalatiet
Mustionjoen vapaana virtaavat joet ja kuohuvat kosket jäivät unohduksiin 1900-luvun alkupuolella, kun jokia alettiin padota ja valjastaa vesivoiman käyttöön. Teollisuudelle se oli merkittävä edistysaskel, mutta kärsijöiksi joutuivat vaelluskalat. Niiden kulku kutupaikoille estyi ja tulevaisuus oli uhattuna. Viime vuosina vaelluskalakantojen palauttaminen on noussut alueen yhdeksi merkittävimmistä luontohankkeista. Mustionjoen vaellusyhteyden palauttamiseksi voimalaitospatoihin on rakennettu kalateitä. Joen kaksi alinta voimalaitospatoa ohittavat kalatiet otettiin käyttöön vuonna 2020.
Lue lisää >>
Mustionjokilaakson yleissuunnitelma
Mustionjoen valuma-alueelle on tehty yleissuunnitelmia kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi. Kartalla esitellään ehdotuksia vapaaehtoisille vesiensuojelutoimenpiteille: suojavyöhykesuosituksia tai soveltuvia kosteikkopaikkoja sekä ehdotuksia luonnon monimuotoisuuskohteiksi maatalousympäristössä. Tarkoitus on edistää korvausjärjestelmän hyödyntämistä ja toteuttaa vapaaehtoisia toimenpiteitä.
Lue lisää >>
Haimoon vaellusesteen poisto
Vihtijoessa sijainnut vanha ylisyöksypato toimi lähes täydellisenä vaellusesteenä kalojen ja vesieliöstön pyrkiessä ylävirtaan. Lankuista rakennettua patoa oli suunniteltu kunnostettavan jo 2000-luvun alkupuolella, mutta hanke oli jäänyt toteutusta vaille. FRESHABIT LIFE IP -hankkeessa kalan kulun helpottaminen otettiin uudelleen tarkasteluun, ja vanha lankkupato muutettiin luonnonmukaiseksi koskeksi.
Lue lisää >>



Toivoa Mustionjoen taantuville jokihelmisimpukoille kasvatuksen avulla
Vuosi sitten Mustionjoessa oli pieniä jokihelmisimpukan eli raakun poikasia ensi kertaa vuosikymmeniin, kun 200 Norjassa laitoskasvatuksessa kasvanutta pikkusimpukkaa palautettiin Mustionjokeen kasvatuslaatikoissa. Pikkuraakut ovat selvinneet hyvin ja yhdessä muiden suojelutoimien kanssa kasvattamalla aikaansaatu uusi sukupolvi antaa toivoa tulevasta.