Valitse sivu

Kuva: Rakennekalkkia levitettiin syksyllä 2020 Siuntionjoen valuma-alueella Kirkkojoen ympäristöön ja Hiidenveden ranta-alueilla Lohjalla ja Vihdissä.

Hiidenveden kunnostus- ja Siuntionjoki 2030 -hankkeissa toteutettiin ensimmäistä kertaa vesistövaikutteisen maanparannusaineen, rakennekalkin, levityksiä yhteensä 120 peltohehtaarilla. Pilottiprojekti toteutettiin yhdessä viljelijöiden kanssa, ja sillä tavoitellaan peltomaan rakenteen paranemista ja parempaa vesien tilaa.

Peltoviljelyn vesistökuormitusta voidaan vähentää maanparannusaineiden avulla. Hyvärakenteisessa maassa on kestävä, kuohkea mururakenne, joka pidättää vettä runsaillakin sateilla. Tällöin pintavalunta jää vähäiseksi, ja pelto-ojaan ja sitä kautta vesistöön päätyy vähemmän multaa ja sen mukana viljelijälle arvokkaita mutta vesistöille haitallisia ravinteita. Samalla pellon kasvukunto paranee, joten viljelijä hyötyy maanparannusaineiden käytöstä myös parempana satona. Pintavalunnan väheneminen ja veden tehokkaampi imeytyminen maaperän varastoon on viljelyssä tärkeää myös kuivaan kauteen varautumisen kannalta.

Vesistövaikutteisia maanparannusaineita ovat rakennekalkki, maanparannuskuidut ja kipsi. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) koordinoimissa Hiidenveden kunnostus- ja Siuntionjoki 2030 -hankkeissa käsiteltiin tänä syksynä yhteensä 120 hehtaaria peltoa rakennekalkilla, koska se soveltui pilottialueille Vihdin, Lohjan ja Siuntion alueilla parhaiten. ”Maanparannusaineen valintaan vaikuttaa niin peltomaan ominaisuudet, tuotantotapa eli luomu vai tavanomainen, sekä ympäristön ominaisuudet, kuten pohjavesialueet ja järvisyys”, kertoo Hiidenveden kunnostus -hankkeen projektipäällikkö Ekaterina Ikonen LUVYstä.

Haastavista sääolosuhteista ja sateiden vuoksi viivästyneistä puinneista huolimatta lähes kaikki Hiidenveden kunnostus- ja Siuntionjoki 2030 -hankkeiden suunnitellut peltoalueet saatiin käsiteltyä rakennekalkilla yhteistyössä viljelijöiden ja rakennekalkin toimittajan kanssa. “On erittäin mukava huomata, että viljelijät ovat kiinnostuneita panostamaan maan kasvukuntoon ympäristönäkökulmia unohtamatta“, toteaa kalkkien tuoteryhmäpäällikkö Mika Malin Soilfoodilta, joka vastasi rakennekalkin toimituksesta ja levittämisestä syksyn levityksissä.

Rakennekalkituksen vaikutuksia seurataan viljelijöiden haastatteluin ennen ja jälkeen peltojen käsittelyn. Kyselyssä viljelijöitä pyydetään havainnoimaan mahdollisia muutoksia peltomaan vesitaloudessa, mururakenteessa ja sadossa. Hiidenveden kunnostus -hankkeessa maanparannusaineiden vaikutuksia seurataan myös jatkuvatoimisella vedenlaadun mittauslaitteistolla.    

Tiivistä yhteistyötä viljelijöiden kanssa

Maanparannusaineiden levityksiä suunniteltaessa ja toteuttaessa tehtiin tiivistä yhteistyötä viljelijöiden kanssa. Viljelijät ovat vastanneet rakennekalkin muokkauksesta maahan kahden vuorokauden sisällä levityksestä. Viljelijöille on myös tarjottu neuvontaa rakennekalkitusta tukevista toimenpiteistä, joita pelloilla kannattaisi toteuttaa. ”On tärkeä hahmottaa, että maanparannusaineet eivät ole oikotie onneen. Rakennekalkituksen vaikutukset kertautuvat, kun pellot ovat ympäri vuoden kasvipeitteisiä ja viljelykierto on monipuolinen”, Ikonen muistuttaa.

Viljelijöitä motivoi osallistumaan hankkeeseen niin maan rakenteen parantaminen kuin vesiensuojelu. ”Järven ranta-asukkaana minua kiinnostaa Hiidenveden tila. Viljelytilallamme on jo aiemmin toteutettu vesiensuojelutoimenpiteitä, esimerkiksi rakennettu kosteikkoja. Hienorakenteisilla savimailla maan mururakenteen parantaminen on haastavaa, ja kovilla sateilla maa liettyy herkästi. Toivon rakennekalkituksen tuovan ratkaisua tähän ongelmaan, ja mikäli tulokset ovat lupaavia, jatkamme levityksiä tilamme muilla pelloilla tulevina vuosina”, kertoo lohjalainen viljelijä Markku Artjoki syistä osallistua pilottiprojektiin.

Siuntiolainen viljelijä ja biologi Katarina Maxenius toivoo, että projekti tekee kestävistä viljelykäytännöistä paremmin tunnettuja viljelijöiden keskuudessa, ja yhä useampi viljelijä ottaisi ne mukaan osaksi tilan toimintaa. ”On muistettava, että yksittäisen maanviljelijän toimet voivat vaikuttaa ympäristön tilaan suuremmalla alueella, ja jonkun on myös uskallettava olla esimerkkinä ja ennakkoluulottomasti lähteä mukaan sellaiseen, mihin uskoo”, Maxenius toteaa. Vesistökunnostushankkeiden ja viljelijöiden tavoitteet menevätkin hyvin yksiin. Kestävän viljelyn toteuttaminen tilalla on aina suurempi kokonaisuus, ja yhden toimenpiteen toteuttaminen saa pohtimaan, mitä voisi tehdä seuraavaksi. ”Toivon, että ravinnehuuhtoutumat vesistöihin vähenisivät myös kovin sateisina aikoina – eli maan rakenne muuttuisi kuohkeammaksi, ja näin ollen se pystyisi nielemään vettä myös rankkasateiden aikaan. Maan hyvä rakenne tuo myös lisää pieneliöitä maahan ja näin ollen satonäkymät paranevat. Myös hiilensidonta maahan olisi kiinnostavaa tutkia”, Maxenius pohtii.

Lisätietoja:

Ekaterina Ikonen
projektipäällikkö
LUVY / Hiidenveden kunnostus -hanke
ekaterina.ikonen@luvy.fi
044 528 5026

Anu Suonpää-Espinola
projektipäällikkö
LUVY / Siuntionjoki 2030 -hanke
anu-suonpaa-espinola@luvy.fi
050 501 8237