Valitse sivu

Raportti a149/2018

Valtakunnallisesti vaarantuneen jokihelmisimpukan Margaritigera margitifera Suomen eteläisin populaatio Mustionjoessa on nopeasti häviämässä. Populaation koko on puoliintunut viime vuosien aikana, eikä laji ole enää lisääntynyt Mustionjoessa vuosikymmeniin. Freshabit LIFE -hankkeen eräs tärkeimmistä tavoitteista on Mustionjoen raakun pelastaminen.

Hankkeen kuluessa on myös etsitty uusia jokihelmisimpukkapopulaatioita, tehty uoma-kunnostuksia ja kartoitettu olemassa oleva tieto jokihelmisimpukan historiallisesta levinneisyydestä alueella. Yritykset infektoida kaloja luonnossa (sumputuskokeet) epäonnistuivat, eikä sukeltamalla kerätyistä raakuista löydetty glokidioita. Tämän vuoksi 110 yksilöä siirrettiin Åminneforsista Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle toipumaan. Tarkoituksena on saada raakut tuottamaan glokidioita, jotta populaatio voidaan pelastaa.

Jokihelmisimpukka vaatii kirkasta ja puhdasta vettä. Pohja-aines ei saa liettyä vaan happipitoisuuden on oltava hyvä kaivautuvien pikkusimpukoiden selviytymiseksi. Nykyisellään Mustionjoen pääuoman vedenlaatu tai pohjalaatu ei täytä jokihelmisimpukan ympäristövaatimuksia. Mustionjoen vedenlaadun parantamiseksi vaaditaan mittavia toimia koko valuma-alueella.

Lisääntyäkseen jokihelmisimpukka vaatii vahvan lohi- tai taimenkannan. Lohen nousu Mustionjokeen on estynyt, mutta hankkeen kuluessa kalatieprojektit ovat edistyneet. Lisäksi vesialueen taimenkanta tunnetaan nyt paremmin. Hankkeen kuluessa on käynyt ilmi, että Karjaanjoen vesistössä on muutamia potentiaalisia virtavesijaksoja, jotka voisivat vedenlaadun, pohjanlaadun ja kalaston osalta olla soveliaita jokihelmisimpukan siirtoistutuksiin. Nämä yläjuoksun jokialueet voisivat toimia luonnonkasvattamoina, josta raakkuja voitaisiin myöhemmin siirtämään Mustionjoen uomaan vahvistamaan joen simpukkakantaa.

Tehtyjen toimien ja niissä onnistumisen arvioinnin perusteella voidaan laatia Mustionjoen jokihelmisimpukkapopulaation pelastamis- ja hoitosuunnitelma, missä toimenpiteet voidaan jaotella kiireellisiin ja välttämättömiin sekä pitkän tähtäimen suojelutoimiin.