Jukaisu 13/2021
Hormajärvellä toteutettiin vuoden 2020 kalastusta koskenut kalastustiedustelu osana Hormajärven vesistökunnostus 2020-2022 -hanketta. Tiedustelulla selvitettiin paitsi kalastuksen ja saaliin määrää, myös kalastukseen mahdollisesti liittyviä haittoja ja ongelmia sekä havaintoja kalastomuutoksista. Tiedustelu tehtiin yhteistyössä Hormajärvi-yhdistys ry:n kanssa ja kohderyhmänä olivat yhdistyksen jäsenet sekä osakaskuntiin kuulumattomien vesialueiden omistajat.
Tiedustelun mukaan Hormajärvellä kalasti vuonna 2020 noin 60 asuntokuntaa, joiden saama kokonaissaalis oli noin 2 400 kg ja asuntokuntakohtainen keskisaalis noin 41 kg. Hormajärven kalastus jakautui melko tasaisesti verkko-, katiska- ja vapakalastuksen kesken. Katiskoilla oli kalastanut vuoden 2020 aikana lähes 40 % kaikista kalastaneista asuntokunnista, vain heittokalastus oli pyydyksen käyttöasteella mitattuna suositumpaa. Katiskoilla saatiin 45 % kokonaissaaliista, verkkosaaliin osuus oli 38 % ja vapakalastuksen 17 %.
Katiskakalastuksen rooli näkyy myös saalisjakaumassa, sillä kokonaissaaliista 42 % oli särkeä, josta lähes 80 % kalastettiin nimenomaan katiskoilla. Seuraavaksi yleisimmät saalislajit olivat ahven (15 %) ja hauki (13 %). Siikaa saaliissa oli 10 % ja muikkua 6 %. Särkisaalista nostaa joidenkin kalastajien hoitokalastustarkoituksessa kalastama merkittävän suuri särkisaalis. Vuoden 1998 kalastus- ja vesistökyselyn tuloksiin verrattuna särjen, ahvenen ja hauen saalisosuudet ovat säilyneet lähes ennallaan. Siikasaalis on vähentynyt neljänneksestä kymmeneen prosenttiin.
Runsas vesikasvillisuus, heikko saalis, istutusten vähäisyys sekä epätoivottu saalislajisto olivat merkittävimpiä kalastusta haittaavia ongelmia. Selvin kalastossa havaittu muutos oli pasurin lisääntyminen.
