Valitse sivu

Julkaisu 144/2004

Tämä yhteistarkkailun pohjaeläintutkimus kuuluu yhtenä biologisena osatutkimuksena Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailuun. Makro­skooppiset pohjaeläinnäytteet otettiin vuonna 2001 sekä Pohjanpitäjänlahdesta, merialueelta että jokialu­eilta. Tulokset esiteltiin käyttäen mm. pohjaeläimistöön perustuvaa merenpohjan tilan luokitusta ja joki­vesistä erilaisia likaantumisindeksejä.

Merinäytteenoton tulosten mukaan (tutkimus A) koko makroskooppinen pohjaeläimistö koki Pohjanpitäjänlahdella lähes täydellisen kadon. Pohjaeläinkato käsitti koko termokliinin ja halokliinin alapuolisen pohjan yli 20 metrin syvyydellä sekä lahden perukasta myös matalampia alueita. Tammisaaren lähivesillä pohjaeläimistö ilmensi edelleen pohjan erittäin suurta ravinteisuutta, joka oli voimakkaasti häiriintynyt. Tammisaaren kaupungin ja sen lähivesien vaikutus väheni selvästi merelle päin siirryttäessä, mutta poh­jan tila heikkeni uudestaan Tenala Marinan edustalla ja Fundia Koverharin terästehtaiden edustalla. Myös uloimmalla referenssialueella pohjan tila oli poikkeuksellisen heikko, luokituksen mukaan “järk­kyneessä tilassa”. Merialueella liejusimpukoiden nuorten yksilöiden pieni osuus ja hyviä pohjan oloja ilmentävien lajien puuttuminen ilmensivät samaa asiaa. Pohjan tavanomaista heikompi tila oli seurausta ilmeisesti rannikkovesiemme yleisestä heikosta pohjan tilasta ko. tutkimusvuonna ja tässä tilanteessa pistekuormittajien vaikutus jäi vähäisemmäksi tai sitä ei voinut erottaa taustakuormituksesta. Sääolot olivat vuonna 2001 edistäneet mm. levätuotantoa rannikkovesissämme, mikä lisäsi todennäköisesti taval­lista enemmän hajotustoimintaa ja hapen kulutusta alusvedessä ja pohjasedimentissä tarkkailualueella.

Mustionjoessa (tutkimus B) Karjaan-Pinjaisten jätevedenpuhdistamoiden vaikutuksia ei selvästi kyetty erottamaan suurehkosta hajakuormituksen määrästä, joka jokea kuormittaa. Pohjaeläimistötutkimuksen perusteella joki oli suhteellisen rehevä. Pohjaeläinlajisto oli myös edelleen monimuotoinen erityisesti simpukoiden ja kotiJoiden osalta. Mustionjoessa vielä esiintyvän jokihelmisimpukan (Margaritifera margaritifera L.) vuoksi joki monine sivuporoineen kuuluu Natura-verkostoon ja on merkittävä kohde EU:n osittain rahoittamassa laajassa Karjaanjoki-life projektissa. Myös merkittäviä osia Fiskarsinjokea ja Pohjanpitäjänlahtea sekä Tammisaaren merialuetta kuuluu Natura-verkostoon.