Valitse sivu

Julkaisu 182/2008

Lohjan kaupungin koordinoiman Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailun tavoitteena on kattaa pohjavesialueen tarkkailuvelvoitteet ja seurantatarpeet Lohjanharjun alueella. Yhteistarkkailu käynnistyi vuoden 2005 syksyllä, tarkkailussa oli vuoden 2007 lopulla mukana Lohjan kaupungin lisäksi yhteensä 13 toiminnanharjoittajaa: Abetoni Oy (1.1.2008 alkaen Rudus Betonituote Oy), Elcoteq Lohja Oy, Enics Finland Oy, Henrik Jusell maa-ainesotto, Lehmijärven Romu ja Rauta Oy, Lemminkäinen Oyj / Muijalan maa-ainesotto, Lemminkäinen Katto Oy / Kattoteollisuus, Lohjan Puhtaanapito Ky / Peltomaa, Marttilan Betonirakennus Oy, MTB-Siivouspalvelu Oy, Niska & Nyyssönen Oy, Oy Minerit Ab (2.5.2008 alkaen Cembrit Oy) ja Skanska Infra Oy.

Lohjanharjun pohjavesialue on osa ensimmäistä Salpausselkää. Alue jakautuu kahteen osa-alueeseen. Pohjavesialueen pinta-ala on 29,9 km², josta pohjaveden muodostumisaluetta on 11,92 km². Tulosten tarkastelua varten alue on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen, joissa kaikissa on vähintään yksi pohjavedenottamo.

Yhteistarkkailun avulla saadaan koottua yksiin kansiin kokonaiskuva pohjaveden laadusta alueella. Ennen yhteistarkkailun alkamista tarkkailuvelvolliset luvanhaltijat olivat kukin hoitaneet tarkkailunsa erillisinä toimeksiantoinaan. Vuoden 2007 aikana tarkkailututkimus toteutettiin koko vuoden osalta eri osapuolten lupaehtojen edellyttämien ohjelmien mukaisesti. Mittauksia tehtiin kahdeksalta vedenottamolta, ja yli 60 kaivosta ja pohjavesiputkesta. Pohjavesien laatua verrattiin talousveden mikrobiologisiin sekä kemiallisiin laatuvaatimuksiin ja -suosituksiin (STM:n asetukset 461/2000 ja 401/2000).

Lohjan alueen pohjaveden pinnankorkeuksissa havaittiin yleisesti vain pientä vaihtelua vuoden 2007 aikana. Vedenottamoiden vedenlaatu täytti tutkituilta osin hyvälle vedenlaadulle asetetut laatuvaatimukset ja –suositukset.

Myllylampi / Porla – Lohjanharju osa-alueella seurannassa mukana olevista kahdesta pohjavesiputkesta (Lohjanharjun taustaputket) analysoitiin talousveden suositusarvon ylittävät pitoisuudet mangaania, rautaa sekä ammoniumtyppeä. Lisäksi hapettuvuusarvo (CODMn) ylitti laatusuosituksen. Pohjavedessä oli myös viitteitä öljyhiilivedyistä ja dikloorimetaanista. Kaivola – Keskilohjan osa-alueen pohjavesi täytti hyvälle vedenlaadulle asetetut laatuvaatimukset ja –suositukset. Moisionpellon ja Pappilankorven osa-alueiden pohjavesiputkista otetuista näytteistä yhdessä kohteessa (Suitiantien välivarastointialue) oli talousveden suositusarvon ylittävät pitoisuudet rautaa, mangaania ja alumiinia. Lempola – Lempoonsuon osa-alueella seurannassa mukana olevista pohjavesiputkista otetut näytteet täyttivät hyvälle vedenlaadulle asetetut laatuvaatimukset ja –suositukset muutamaa pH-arvoa lukuun ottamatta.

Takaharju – Perttilä osa-alueen pohjavesiputkista otetuista näytteistä yhden kohteen (Lehmijärven Romu ja Rauta Oy) pohjavedessä oli laatusuosituksen ylittävät pitoisuudet alumiinia ja rautaa. Lisäksi Abetonin alueella pohjaveden kromipitoisuus oli lähellä laatuvaatimusarvoa. Lehmijärven osa-alueen pohjaveden laadussa ei havaittu talousveden suositusarvon ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita. Uusniitty – Ratametsän osa-alueella analysoitiin pohjavedestä pieniä määriä tetrakloorieteeniä, MTBE:tä ja TAME:a. Alueella ylittyi raudan, kromin, mangaanin ja alumiinin laatuvaatimus- tai laatusuositusarvot.