Valitse sivu

Julkaisu 290/2018

Lohjanjärven yhteistarkkailualueen sekä Mustionjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailualueen tarkkailutuloksia vuosilta 2014-2017 tarkastellaan ensimmäistä kertaa samassa yhteenvetoraportissa. Raportti kattaa Karjaanjoen valuma-alueen alaosan Lohjanjärveltä aina Pohjanpitäjänlahden kautta Tammisaaren edustan merialueelle. Molemmilla yhteistarkkailualueilla seurataan veden laatua vuosittain ja v. 2017 tarkkailtiin veden laadun lisäksi myös mm. kalastoa, pohjaeläimiä ja kasviplanktonia (Lohjanjärvi).

Lohjanjärven alueen pistekuormittajat olivat kaksi Lohjan kaupungin yhdyskuntapuhdistamoa Pitkäniemi ja Peltoniemi, Sappi Europe Kirkniemen paperitehdas sekä Mondi, jonka toiminta päättyi v. 2015. Tarkkailuun osallistui myös Lohjan kaupungin ympäristönsuojelun yksikkö Mustionjoen. Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailualueella on tapahtunut viime vuosina useita muutoksia. Mustion jätevedenpuhdistamo lopetti toimintansa v. 2015, kun jätevedet johdettiin Karjaa-Pohjan puhdistamolle, joka muodostaa yhdessä Tammisaaren Skeppsholmenin keskuspuhdistamon kanssa pääosan alueen jätevesikuormituksesta. Tarkkailuissa ovat olleet mukana myös Geberit Production Oy ja Hangon satama (Koverharin satama) sekä Oy Tenala-Marina Ab (2016 saakka). Pistekuormittajien puhdistustulokset olivat vuonna 2017 pääsääntöisesti lupien ja asetusten mukaisia.

Lohjanjärven alueella veden laatu ei ole merkittävästi muuttunut tutkitun jakson aikana. Isoselän syvänteen pohjanläheisestä vedestä ei ole havaittu heikkoja happitilanteita 2010-luvulla. Selvimmät pistemäisen jätevesikuormituksen vaikutukset havaitaan Lohjanjärvellä etenkin talvisin Liessaareen syvänteessä kohonneina bakteeri- ja typpipitoisuuksina. Karjalohjanselkä ja Outamonjärvi ovat kokonaisuudessaan parhaita alueita Lohjanjärvellä. Heikoimmassa tilassa ovat Maikkalanselkä ja Lohjan keskustaajaman lähivedet. Pohjanpitäjänlahdella pistekuormitusten vaikutusten erottaminen Mustionjoen tuomasta hajakuormituksesta on yleensä vaikeaa. Ajoittain Pohjanpitäjänlahdella näkyy kuitenkin pistemäisen jätevesikuormituksen vaikutuksia. Vaikka jätevedenpuhdistamoilta tuleva kuormituksen määrä on vähentynyt, on Pohjanpitäjänlahden perukka edelleen varsin rehevä sekä vedenlaadun että pohjaeläimistön ja kalastotutkimusten perusteella. Merialueen rehevyystaso laskee selvästi Tammisaaresta ulospäin mentäessä.

Yhteistarkkailualueiden biologisten muuttujien tila on pohjaeläimistön ja kalaston perusteella arvioituna pysynyt suurin piirtein ennallaan 2010-luvulla.