Valitse sivu

Kirkkonummen Veikkolan taajaman keskellä sijaitsee kolmen järven ketju. Järvistä ylin, Perälänjärvi, laskee vetensä Lamminjärveen, joka puolestaan laskee Kalljärveen. Kalljärvi on näistä kolmesta rehevöitynein ja ekologiselta tilaltaan arvioitu huonoksi. Sekä Perälänjärven että Lamminjärven tila on ympäristöhallinnon pintavesien ekologisessa arvioinnissa luokiteltu tyydyttäväksi.

Veikkolan vesistöhankkeen tavoitteena on Perälänjärven, Lamminjärven ja Kalljärven kunnostaminen hyvään ekologiseen tilaan v. 2027 mennessä. Kunnostustoimet kohdistetaan erityisesti Kalljärveen, sillä sen tilanne on huonoin ja vaatii välittömiä toimenpiteitä, jottei tila pahene. Tässä raportissa on selvitetty järvien rehevyystasoa, ravinnekuormitusta, hygieenistä laatua, tehtyjä hoitotoimenpiteitä ja niiden vaikutuksia. Raportissa tarkastellaan vaihtoehtoisia kunnostusmenetelmiä ja niiden soveltuvuutta Veikkolan järviin sekä esitetään suositeltavat toimenpiteet aikatauluehdotuksineen.

Järviin tulevien ravinteiden määrä on vähentynyt Veikkolan alueen viemä-riverkoston valmistuttua. Kuormituksen suuruutta arvioitiin VEMALA-mallin avulla, jota tarkennettiin haja-asutuksen tietojen osalta. Laskelmien mukaan kaikkien kolmen järven kuormitus on jo pienempi kuin Vollenweiderin kaavalla laskettu ns. kriittinen kuormitus, mutta etenkin Perälänjärven kuormitus on vielä voimakasta. Järviin päätyvät ravinteet ovat pääosin peräisin peltoviljelystä, metsistä luonnonhuuhtoumana sekä haja-asutuksesta. Kalljärveen kohdistunut yhdyskuntajätevesikuormitus 90-luvun alkuun saakka on kerryttänyt järven ravinnevarastoa niin paljon, että järven tilan parantaminen edellyttää ulkoisen kuormituksen vähentämisen lisäksi sisäisen kuormituksen kuriin saamista. Perälänjärvessä ja Lamminjärvessä pyritään myös poistamaan järveen kertyneitä ravinteita.

Ulkoista ravinnekuormitusta pyritään vähentämään neuvomalla ja kannustamalla viemäriverkostoon liittymättömiä kiinteistöjä jätevesiasioissa. Ennen järvessä tapahtuvien toimenpiteiden aloittamista järvien vedenlaatutekijöitä sekä ravintoverkon rakennetta täytyy selvittää tarkemmin. Sisäisen kuormituksen vähentämiseksi ja veden laadun parantamiseksi suositellaan tehostettua hoitokalastusta. Myös muita kevyempiä ja luonnonmukaisempia toimia kokeillaan ennen kuin harkitaan mahdollista kemikaalikäsittelyä.