Valitse sivu

Pellonpiennartilaisuudessa tutkittiin pellon kasvukuntoa ja keskusteltiin maanparannusaineista. (LUVY / Miina Rautiainen)

LUVYn järjestämä Pellonpiennartilaisuus houkutteli toistakymmentä maanviljelijää keskustelemaan maanparannusaineista Tampajan tilalle Kirkkonummelle huhtikuussa. Kevätauringon lämmittämällä pihamaalla kuultiin aineiden soveltuvuudesta eri peltolohkoille, minkä jälkeen käytiin tutkailemassa läheisen pellon kasvukuntoa.

Maan kasvukunnon parantamisen lisäksi maanparannusaineet sitovat ravinteita ja maa-ainesta peltoon vesistöihin huuhtoutumisen sijaan.

ELY-keskuksen Niklas Grönroos kertoi Kipsi-hankkeesta, joka levittäytyy nyt Varsinais-Suomesta koko Suomen rannikolle. Uuden verkkosivuston kautta maksuttoman kipsikäsittelyn hakeminen soveltuville peltolohkoille käy kätevästi. Verkkosivusto aukeaa kevään 2022 aikana. Samalla tulee mahdolliseksi hakea myös maksutonta ProAgrian järjestämää neuvontapalvelua Kipsi-hankkeeseen liittyen.

Viljelijä on itse vastuussa kipsin levitykseen liittyvästä suunnittelusta ja siitä, soveltuuko käsittely omille peltolohkoille. Kipsin levitys ei ole mahdollista esimerkiksi pohjavesialueilla, Natura-alueilla eikä yli 1 hehtaarin suuruisten järvien valuma-alueilla, joiden viipymä on yli 10 vuorokautta. Pellolla sijaitsevien talousvesikaivojen ympärille jätetään 30–100 metrin levyinen käsittelemätön vyöhyke. Lisäksi kipsin levitystä voi rajoittaa pellon huono magnesium- tai kaliumtila. Luomuviljelyyn kipsi ei sovellu sen teollisen valmistusprosessin vuoksi. ELYn karttapalvelusta voi tarkastella soveltuvia lohkoja.

“Paras levitysaika kipsille on juuri ennen kylvöä tai puinnin jälkeen”, Grönroos sanoo.

Tampajan tilan isäntä Anton Hentinen kertoi miettivänsä parhaillaan, miten tilan tuottavuus saataisiin kasvuun. Sitä varten pelloista on tehty viljavuusanalyysit. Hevostilalla on käytetty lannoitukseen aina hevosenlantaa, jota syntyy tilalla yli oman tarpeen, vuodessa jopa 1 000 m3. Sen ja nurmiviljelyn vuoksi pelloissa on matalat fosfori- ja kaliumpitoisuudet.

Vierelän tilan isäntä ja maanparannusaineita myyvän Soilfoodin edustaja Mika Malin antoi vinkkejä sopivista maanparannusaineista.

“Pellot, joissa on matala pH kestävät hyvin kalkkia. Savimaiden kykyä varastoida ravinteita taas voi parantaa lisäämällä multavuutta esimerkiksi ravinnekuidulla tai hevosenlannalla.”

Ravinnekuidulla peltomaan multavuuden saa nopeasti nostettua korkeammaksi. Sen voi levittää nurmeen tai sänkeen. Ennen kuidun maahan muokkaamista pitää odottaa kaksi viikkoa, jotta puukuitu ei hajoamisvaiheessa vie typpeä kasveilta. Rakennekalkki puolestaan pitää muokata peltoon vähintään kahden päivän kuluttua levityksestä.

“Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Silloin hyöty tulee kotiin päin”, Malin sanoo.

Tilaisuuden järjestivät Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) koordinoimat hankkeet: Veikkolan vesistökunnostus, VALUME, LUMME, Siuntionjoki 2030 ja Hiidenveden kunnostus.

Lisätietoja:

Henna Björkqvist
hanketyöntekijä
LUVY
henna.bjorkqvist@luvy.fi
045 7884 2810

Veikkolan vesistökunnostus -hanketta rahoittaa Kirkkonummen kunta. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta vuosina 2021–2022 50 % toteutuneista kustannuksista.

Vesienhallintaa Länsi-Uudellamaalla maa- ja metsätalousalueilla – VALUME -hanketta rahoittavat Hiidenveden kunnostus -hankkeen ja Siuntionjoki 2030- vesistövision kautta kunnat Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Siuntio, Vihti ja Loppi. Hiidenveden kunnostushankkeen sopimusrahoittajia ovat lisäksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, Karjaanjoen vesistön kalatalousalue ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY). Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö osana Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan edistämisen hankeavustuksia. Avustusta hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

Länsi-Uudenmaan maa- ja metsätalouden vesistökuormituksen vähentämishanke LUMME on käynnistymässä keväällä 2022. Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan maatalouden vesiensuojelurakenteita ja kerätään ja jaetaan tietoa maa- ja metsätalouden vesiensuojelusta. Hankkeen kautta viljelijät saavat tietoa ja apua oma-aloitteiseen tukien hakemiseen. Hanke jatkaa LUVYn muissa hankkeissa aloitettuja maatalouden vesiensuojeluun tähtääviä toimia.

Siuntionjoki 2030 -vesistövisiota rahoittavat vuosina 2019–2024 alueen kunnat: Vihti, Lohja, Siuntio, Inkoo ja Kirkkonummi, sekä Rosk’n Roll Oy Ab ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY). Ympäristöministeriö rahoittaa Siuntionjoki 2030 -vesistövisiota vuosina 2019–2022 vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 50 % toteutuneista kustannuksista. Lisäksi visiota on rahoittanut Uudenmaan virkistysalueyhdistys UUVI vuonna 2020–2021. Siuntionjoen kunnostus 2020–2022 -hanke on osa Siuntionjoki 2030 -vesistövisiota.

Hiidenveden kunnostus 2016–2022 -hankekauden sopimusrahoittajia ovat alueen kunnat: Vihti, Lohja, Karkkila ja Loppi, sekä HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Karjaanjoen vesistön kalatalousalue ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY). Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 50 % rahoitusosuudella vuosina 2020–2022.