Valitse sivu

Pohjavesinäytteenotto

Pohjavesinäytteenotto – tarkkailutoimeksiannon tärkeä vaihe

Tiedätkö, miten maanpinnan alapuolelle varastoituneesta pohjavedestä saadaan otettua edustavat näytteet? Me tiedämme! Näytteenottoprosessi on tarkkailutoimeksiannossa erittäin tärkeä vaihe, sillä vain oikein otetuista vesinäytteistä saadaan luotettava tieto veden laadusta.

Pohjavesinäytteenotto

Pohjavesinäytteet otetaan useimmiten tarkoitusta varten asennetuista havaintoputkista. Näytteenottoon soveltuva pohjavesiputki on muovinen, noin 50 mm halkaisijaltaan oleva muoviputki, joka on asennettu maahan. Havaintoputkessa on vettä hyvin johtavalla osuudella rei’itetty siiviläosuus, jonka kautta pohjavesi pääsee havaintoputkeen. Havaintoputkien syvyys vaihtelee suuresti, muutamasta metristä muutamaan kymmeneen metriin. Pohjavesi on Suomessa tyypillisesti 2—4 metrin syvyydellä mutta isoissa hiekkamuodostumissa, kuten Lohjanharjun laella, se voi olla hyvinkin syvällä.

Pohjavesinäytteet otetaan joko pumppaamalla tai muovisella noutimella. Useimmiten näytteet otetaan pumpun avulla. Pohjavesipumppu lasketaan havaintoputkeen halutulle syvyydelle. Pohjavettä pumpataan ennen näytteenottoa noin 3 kertaa putken vesitilavuuden verran, jotta näytteet saadaan pohjavesimuodostumassa olevasta pohjavedestä, ei putkessa seisovasta vedestä. Pumpattava pohjavesi poistetaan putkesta pumppuun kiinnitetyn letkun avulla hieman kauemmaksi putkesta. Kun pohjavettä on pumpattu riittävästi, täytetään näyteastiat pohjavedellä. Lopuksi näytteenottovälineistö puretaan.

Pohjavesinäytteitä voidaan ottaa myös kaivoista ja lähteistä. Tällöin pohjavettä ei pumpata ja vesinäytteet voidaan ottaa joko suoraan näyteastioihin tai erillisen noutimen (bailer) avulla.

Näytteet vettä kevyempien yhdisteiden, kuten öljyhiilivetyjen, tutkimikseksi otamme ennen putken tyhjennyspumppausta noutimella.

Erityisnäytteenotto

Joissakin kohteissa pohjavesinäytteet joudutaan turvallisuussyistä ottamaan eritysvälineistöä käyttäen. Erityisesti kaatopaikkakohteissa joudutaan sisäisten vesien näytteenotossa käyttämään yleensä erityisvarustusta myrkyllisiltä kaasuilta suojautumiseksi.

Kiinnitämme kaikessa toiminnassamme huomiota turvalliseen työskentelyyn, mutta erityisesti työturvallisuus korostuu kaatopaikkatarkkailujen sisäisten vesien näytteenotossa ja kaasunmittauksissa. Meillä on käytössämme erikoisnäytteenottoon soveltuvaa välineistöä. Sisäisten vesien näytteenotto suoritetaan käyttämällä erityistä suojavarustusta, ns. avaruuspukua, sekä kaasunaamaria ja raitisilmalaitteistoa. Kaatopaikkavesiä ei koskaan haistella niiden mahdollisen myrkyllisyyden vuoksi.

Katriina Nummela

Katriina Nummela

Position

Kipsihaku on auki – maanviljelijä, toimi nyt! 

Kipsihaku on auki – maanviljelijä, toimi nyt! 

Kipsiä voi hakea Kymi-, Porvoon- ja Vantaanjoen valuma-alueelle sekä läntiselle Uudellemaalle. Kipsi voidaan levittää pellolle vuonna 2024 tai 2025. Voit hakea kipsikäsittelyä pelloillesi 31.12.2023 mennessä sivustolta www.kipsinlevitys.fi. Voit hakea kipsinkäsittelyneuvontaa erikseen, josta vastaa ProAgria. Kipsi ja sen levitys ovat maksutonta ja verovapaata, eikä se vaikuta maataloustukiin. KIPSI-hanketta hallinnoi Varsinais-Suomen ELY-keskus. 

Tilaa uutiskirjeemme

Valitse uutiskirjeet