Pellonpiennartilaisuudessa Vierelän tilalla tutustuttiin kerääjäkasveihin ja uuteen kosteikkoon

Kuva 1: Mika Malin (etualalla) esittelemässä sinimailasta, yhtä aluskasvilajeista.

Sateisesta syyssäästä huolimatta yli kaksikymmentä osallistujaa kokoontui Vierelän tilalle kuulemaan monimuotoisesta ja uudistavasta viljelystä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) järjestämässä pellonpiennartilaisuudessa 7.10. Tilaisuus järjestettiin LUVYn koordinoimien Hiidenveden kunnostus-, Siuntionjoen kunnostus 2020–2022-, VALUME- ja Veikkolan vesistökunnostus -hankkeiden yhteisvoimin.

Tilaisuuden vetovastuussa olivat Vierelän luomutilan isäntäväki, Mika ja Eliisa Malin, jotka esittelivät tilalla kokeilemiaan uudistavia viljelymenetelmiä. Tilaisuuden aikaan tilalla kasvoi syysviljaa, härkäpapua ja nurmiseoksia, joissa oli yhteensä 21 eri lajiketta. Nurmilajikkeet toimivat aluskasveina, jotka kylvetään viljeltävän kasvin alle. Aluskasvien tarkoituksena on viedä tilaa haitallisilta rikkakasveilta sekä pitää maanpinta kasvipeitteisenä viljan puinnin jälkeenkin. Kun viljelykasvi puidaan, pääsevät aluskasvit kasvamaan vapaammin, jolloin yhteytys ja hiilensidonta pellolla jatkuvat ja eroosion sekä ravinteiden huuhtoutumisen riski pienenee.

Peltolohkoilla oli käynnissä erilaisia kokeita, esim. toisella lohkolla 21 erilaista lajiketta (uusi menetelmä) ja toisella timoteitä (vanha menetelmä). ”Kokeilut tehdään pienessä mittakaavassa ja otetaan laajempaan käyttöön vasta, kun ne on todettu toimiviksi”, kertoo Mika Malin.

Vierelän tila on mukana Baltic Sea Action Groupin (BSAG) Carbon Action -hankkeessa, jonka pyrkimyksenä on lisätä hiilen sitoutumista maaperään ja tehdä viljelystä ympäristöystävällisempää. BSAG, viralliselta nimeltään Elävä Itämeri säätiö, toimii tiedon välittäjänä ja yhteistyön virittäjänä eri maataloussektorin toimijoiden välillä. ”Viljelijöillä ja tutkijoilla on paljon opittavaa puolin ja toisin ja BSAG:n kautta menetelmiä testataan ja kehitetään oikeilla maatiloilla”, toteaa Baltic Sea Action Groupin suunnittelijana toimiva Eliisa Malin.

Tilaisuuden lopuksi tutustuttiin Hiidenveden kunnostus -hankkeen toimesta rakennettuun, kesällä 2021 valmistuneeseen Vierelän kosteikkoon, joka puhdistaa Vihtijokeen purkautuvaa vettä. Kosteikko tehtiin peltoalueelle, jossa on ollut ojituksen kanssa toistuvasti ongelmia ja pelto on ollut liian kostea. Tarkoitus on kerätä dataa kosteikon toiminnasta ja kehityksestä mm. jatkuvatoimisilla mittareilla. Vierelän tilalle on rakenteilla EMMI-ympäristömonitorointijärjestelmä, josta tilaisuudessa oli kertomassa Masinotekin toimitusjohtaja Juha Pohjala. Järjestelmä mittaa ja kerää yhteen erilaista dataa ja sillä voidaan seurata mm. uuden kosteikon toimintaa.

Lisätietoja:

Hiidenveden kunnostus 2016–2022 -hankekauden sopimusrahoittajia ovat alueen kunnat: Vihti, Lohja, Karkkila ja Loppi, sekä HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Karjaanjoen vesistön kalatalousalue ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY). Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 50 % rahoitusosuudella vuosina 2020–2022.

Siuntionjoki 2030 -vesistövisiota rahoittavat vuosina 2019–2024 alueen kunnat: Vihti, Lohja, Siuntio, Inkoo ja Kirkkonummi, sekä Rosk’n Roll Oy Ab ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY). Ympäristöministeriö rahoittaa Siuntionjoki 2030 -vesistövisiota vuosina 2019–2022 vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 50 % toteutuneista kustannuksista. Lisäksi visiota on rahoittanut Uudenmaan virkistysalueyhdistys UUVI vuonna 2020–2021. Siuntionjoen kunnostus 2020–2022 -hanke on osa Siuntionjoki 2030 -vesistövisiota.

Vesienhallintaa Länsi-Uudellamaalla maa- ja metsätalousalueilla – VALUME -hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan maa- ja metsätalousalueiden vesienhallinnan toimenpiteitä Länsi-Uudellamaalla.  

Hanketta rahoittavat Hiidenveden kunnostus -hankkeen ja Siuntionjoki 2030- vesistövision kautta kunnat Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Siuntio, Vihti ja Loppi. Hiidenveden kunnostushankkeen sopimusrahoittajia ovat lisäksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, Karjaanjoen vesistön kalatalousalue ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY). Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö osana Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan edistämisen hankeavustuksia. Avustusta hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

Veikkolan vesistökunnostus -hanketta rahoittaa vuosina 2023–2024 Kirkkonummen kunta ja Kirkkonummen Vesi. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 50 % toteutuneista kustannuksista.