Valitse sivu

Pikkalanlahden kunnostussuunnitelmaa esiteltiin Siuntion Rannikkovesi-illassa. (LUVY / Jussi Vesterinen)

Maaliskuussa järjestetyt Rannikkovesi-ilta-webinaarit kokosivat yhteensä 90 ihmistä kuulemaan ja keskustelemaan rannikkovesien tilasta ja tulevista kunnostustoimista. Tapahtumat järjesti Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) yhdessä kuntien kanssa osana Länsi-Uudenmaan rannikkovesivisio -hanketta.

“Rannikkovesivisio ja pilottialueiden kunnostussuunnitelmat ovat ensimmäinen askel kohti määrätietoista ja pitkäjänteistä työtä kohti merenlahtien hyvää tilaa. On hienoa, että työ on nyt aloitettu”, toteaa LUVYn toiminnanjohtaja Jaana Pönni.

Ensimmäisessä tilaisuudessa käsiteltiin Kirkkonummen Tavastfjärdenille tehtyä kunnostussuunnitelmaa, joka on juuri julkaistu. Lisäksi tilaisuudessa Virho ry kertoi tekemistään purokunnostuksista ja paikallinen maataloustuottajien yhdistys toi terveisensä. “Tämä Tavastfjärdenin kunnostushanke on hyvä ja kannatettava ja siinä olemme mielellämme mukana”, toteaa Anders Engberg Kyrkslätts Landsbygdsföreningen -yhdistyksestä.

Kirkkonummen lisäksi muut Rannikkovesi-illat järjestettiin Inkoossa, Raaseporissa ja Siuntiossa. Kussakin tilaisuudessa esiteltiin kunkin kunnan pilottikohteelta laadittu kunnostussuunnitelma.

Kunnostussuunnitelmissa käytiin kattavasti läpi merenlahtien tila, valuma-alueiden rakenne, ravinnekuormituksen määrä ja vähentämismahdollisuudet, suunniteltiin tehokkaimpia kunnostustapoja ja laskettiin kunnostusten hintoja ja tehtiin jatkoehdotukset kunnostustyön jatkolle. Suunnitelmissa nostettiin tärkeimmäksi valuma-aluekunnostus, jolla pyritään vähentämään merenlahteen valuvaa ravinnekuormitusta. Siinä tehokkaimpia toimia ovat maanparannusaineiden levittäminen, suojavyöhykkeet, kosteikot, kaksitasouomat ja muut pelloilla tehtävät toimenpiteet. Lisäksi joillain valuma-alueilla nähtiin tarpeen suunnitella ja toteuttaa virtavesiin liittyviä kunnostuksia tai hulevesitoimia. Merenlahdille ehdotettiin vesikasviniittojen, hoitokalastuksen ja petokalatoimien tarkempaa suunnittelua ja toteutusta.

Inkoon tilaisuudessa esiteltiin Kyrkfjärdenin kunnostussuunnitelman lisäksi WWF:n rakennuttamia kosteikkoja ja muita vesiensuojeluratkaisuja ja John Nurmisen säätiö kertoi Rannikkoruoko-hankkeesta.

Raaseporin tilaisuudessa esiteltiin Dragsviksfjärdenin kunnostussuunnitelman lisäksi Raaseporinjoki-hankkeen tuloksia. “Dragsviksfjärdenin kunnostussuunnitelma on tärkeä asiakirja. Nyt tiedämme mitkä toimenpiteet ovat kustannustehokkaimpia ja mihin meidän tulee panostaa”, kertoo Raaseporin kaupungin ympäristöpäällikkö Maria Eriksson tilaisuuden jälkeen.

Siuntion tilaisuudessa kerrottiin Pikkalanlahden kunnostussuunnitelman lisäksi myös Siuntionjoen monipuolisesta kunnostushankkeesta.

“Olemme tyytyväisiä, että saimme kokoon näin suuren joukon rannikkovesien tilasta kiinnostuneita ihmisiä”, iloitsee hanketta koordinoiva LUVYn vesistöasiantuntija Katja Pellikka. Kaikki tilaisuuksissa esitetty materiaali löytyy nettisivuiltamme: Rannikkovesi-illan materiaalit ja tallenteet >>

Tilaisuuksissa esiteltiin myös osana hanketta asukkaille ja mökkiläisille järjestetyn karttakyselyn tuloksia. Tuloksista käy ilmi, että kunnostusta vaativia kohteita ja merenlahtiin liittyviä huolenaiheita on paljon, mutta myös vapaaehtoistoimijat ovat valmiita osallistumaan talkoisiin ja muihin kunnostustoimiin. Kyselyn tuloksia hyödynnetään myös parhaillaan laadittavassa Rannikkovesivisiossa, joka luo merenlahtien kunnostukselle tiekartan ja suuntaviivat vuoteen 2050 asti.

Tänä vuonna kunnostustyötä on tarkoitus jatkaa muun muassa kosteikkoja ja kaksitasouomia rakentamalla sekä maanparannusaineita levittämällä. Asiasta kiinnostuneita maanomistajia pyydetään ottamaan yhteyttä LUVYn projektityöntekijä Henna Björkqvistiin (045 7884 2810).

Lisätietoja:

Katja Pellikka
vesistöasiantuntija
katja.pellikka@luvy.fi
050 475 4452

Henna Björkqvist
hanketyöntekijä
LUVY
henna.bjorkqvist@luvy.fi
045 7884 2810

Länsi-Uudenmaan rannikkovesivisio 2021–2022 -hanketta rahoittavat Raasepori, Inkoo, Siuntio, Kirkkonummi, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) ja Uudenmaan ELY-keskus. Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 50 % hankkeen toteutuneista kustannuksista vesiensuojelun tehostamisohjelmasta vuonna 2021.