Valitse sivu

Yhteistarkkailun pohjaeläintutkimuksessa havaittiin Pikkalanlahdelle uusi vieraslaji saksisiira (Sinelobus vanhaareni).

Siuntionjoen vesistön ja Pikkalanlahden vuoden 2020 yhteistarkkailuraportti on valmistunut. Yhteistarkkailuissa tarkkaillaan jätevesien pistekuormittajien vaikutuksia vesistöihin ympäristölupiin perustuvien velvoitteiden perusteella. Tarkkailussa on mukana myös vapaaehtoisia toimijoita. Vuosi 2020 oli laajan tarkkailun vuosi, jolloin vedenlaadun lisäksi tutkittiin biologisina muuttujina pohjaeläimiä, piileviä ja kalastoa (aineisto vuosilta 2016–2020). Siuntionjoen vesistön ja sen alapuolisen Pikkalanlahden yhteistarkkailut on raportoitu yhdistetysti vuodesta 2017 alkaen, mikä antaa hyvän kuvan jätevesikuormituksen vaikutuksista ja alueen yleisestä tilasta.

Vuoden 2020 poikkeuksellisen lauha ja sateinen sää näkyi vedenlaatutuloksissa. Kalastustiedustelussa rehevyyteen liittyvien ongelmien raportoitiin haittaavan kalastusta Karhujärvessä. Saaliin koostumus oli kuitenkin varsin hyvä, vaikka kalasto oli särkikalavaltainen ja aistinvaraiselta laadultaan vertailualuetta Poikkipuoliaista hieman heikompi. Suurin osa Siuntionjoen vesistön ravinnekuormituksesta koostui pelloilta tulevasta hajakuormituksesta. Pistemäisen jätevesikuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta oli pieni. Pistemäinen typpikuormitus oli kuitenkin paikallisesti merkittävää Risubackajoessa ja Karhujärveen laskevissa vesissä. Jätevesikuormituksen vaikutuksia oli havaittavissa pistekuormittajien läheisyydessä: vedenlaatu ja biologiset muuttujat ilmensivät paikoittain jopa heikkoa tilaa erityisesti Risubackajoessa sekä Kivikoskenpurossa. Valuma-alueen järvet Karhujärvi, Tjusträsk ja Vikträsk olivat sameita, reheviä ja kärsivät ajoittain alusveden happivajauksesta. Järvien a-klorofyllipitoisuuksissa on ollut nähtävissä lievästi nouseva pitkän aikavälin (2000–2020) trendi.

Pikkalanlahdella pistemäisen kuormituksen osuus oli pieni ja valtaosa kuormituksesta tuli Siuntionjoen alueelta Pikkalanjoen kautta. Pikkalanjoen samean ja ravinteikkaan veden vaikutus näkyi joen suulla heikompana vedenlaatuna Pikkalanlahden muihin havaintopaikkoihin verrattuna. Lahden ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet olivat hieman koholla edelliseen tarkkailukauteen (2012–2015) verrattuna. Pistekuormittajien läheisyydessä veden hygieeninen laatu oli ajoittain heikentynyt. Pohjaeläintutkimuksessa havaittiin Pikkalanlahden tarkkailulle uusina vieraslajeina saksisiira (Sinelobus vanhaareni) ja liejutaskurapu (Rhithropanopeus harrisii), mutta suuria muutoksia pohjaeläinyhteisöjen koostumuksessa ei ollut tapahtunut. Kalastotutkimusten perusteella lahnakanta näytti runsastuneen ja siikaa saatiin jonkin verran, mutta kuhasaalis oli hyvin vähäinen. Itämeren yleistila vaikuttaa melko avoimeen Pikkalanlahteen ja pistekuormituksen vaikutuksia on vaikea erottaa kokonaiskuormituksesta sekä ilmaston lämpenemisen aiheuttamista muutoksista vesistöissä.

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailuun vuosina 2016–2020 osallistuivat Vihdin Nummelan jätevedenpuhdistamo, Rosk’n Roll Oy Ab, Skanska Infra Oy, Kiinteistö Oy Evitskogin Opisto, Siuntionjoen vesistön maanviljelystilat ja vapaaehtoisena Suomen Sokeri Oy. Skanska Infra Oy:n tarkkailuvelvollisuus loppui vuonna 2020. Pikkalanlahden yhteistarkkailuun osallistuivat Prysmian Group Finland Oy, Oy Lival Ab, Nordic Aluminium ja Suomen Sokeri Oy sekä vapaaehtoisena Oy Pickala Golf Ab. Alueen kunnat Kirkkonummi, Lohja, Siuntio ja Vihti osallistuivat ympäristön tilan yleisen seuranvelvoitteen perusteella.

Siuntionjoen alueella hajakuormitus on merkittävin vesistön kuormittaja. Hajakuormituksen vähentämiseksi ja Siuntionjoen vesistön tilan parantamiseksi on luotu Elinvoimainen ja esteetön Siuntionjoki 2030 -vesistövisio, joka tähtää vesipuitedirektiivin mukaiseen vesistöjen hyvään tilaan alueella vuoteen 2027 mennessä. Siuntionjoki 2030 -vesistövisiota toteuttaa Siuntionjoen kunnostus -hanke, jossa tehdään konkreettisia toimenpiteitä hajakuormituksen vähentämiseksi ja seurataan toimien vaikuttavuutta.

Pikkalanlahti on valittu Rannikkovesivisio-hankkeen kunnostuskohteeksi. Hankkeen tavoitteena on löytää yhteinen tahtotila Länsi-Uudenmaan rannikkovesien tilan parantamiseksi ja tehdä konkreettisia kunnostustoimenpiteitä.

Lisätietoja:

Anu Suonpää-Espinola
vesistöasiantuntija
Siuntionjoen kunnostus -hanke
anu.suonpaa-espinola@luvy.fi
050 501 823

Heidi Tanttu
vesistöasiantuntija
heidi.tanttu@luvy.fi
045 7884 2875