Valitse sivu

Hulevesinäytteenottoa Veikkolassa huhtikuussa 2020.

Veikkolan vesistöhankkeessa saatiin vuosina 2020–2021 päätökseen useita merkittäviä osahankkeita, joista tärkeimpinä sisäisen kuormituksen selvitys, ulkoisen kuormituksen tarkentaminen päivitetyin hulevesituloksin sekä Lamminojan kunnostus ja nousuesteiden poisto. Kaljärven tehokalastuksessa päästiin merkittäviin särkikalojen poistomääriin – hyvin lähelle laskennallista tavoitetasoa. Näistä ja monista muista hankkeen aikana tehdyistä toimenpiteistä voi lukea juuri julkaistusta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) koordinoiman Veikkolan vesistöhanke 2020 -hankkeen loppuraportista.

”Paljon saatiin hankkeessa aikaan vuosina 2020 ja 2021, ja nyt meillä on entistä selkeämpi kuva tarvittavista kunnostustoimenpiteistä Perälänjärvellä, Lamminjärvellä ja Kaljärvellä”, toteaa hanketta luotsannut LUVYn vesistöasiantuntija Jussi Vesterinen.

Sisäisen kuormituksen selvityksestä Veikkolan järvillä vastasi apulaisprofessori Tom Jilbertin tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta. Tutkimus paljasti, että Lamminjärvessä sisäisen kuormituksen rooli vaikuttaa olevan erityisen merkittävä ja johtuu pitkälti ajoittaisesta alusveden ja sedimentin hapettomuudesta. Kaljärvessä sisäinen kuormitus on myös merkittävä prosessi, mutta johtuu sedimentin hapettomuuden sijaan pohjan pöllyämisestä. Näin ollen hankkeessa toteutettava hoitokalastus on kannattava toimenpide Kaljärven sisäisen kuormituksen vähentämiseksi.

Hulevesimallin päivitystyön myötä tarkentui Veikkolan Perälänjärven, Lamminjärven ja Kaljärven hulevesikuormituksen arvio, joka nosti järvien ulkoisen kuormituksen yli kriittisen tason. Ulkoisen kuormituksen laskennassa käytettiin ympäristöhallinnon ylläpitämää VEMALA-mallia. Sen hulevesimallia päivitettiin Veikkolan hulevesinäytetulosten perusteella. Päivitystyöstä vastasi Suomen ympäristökeskuksen Jani Ruohola.

”Kriittisen rajan ylitys merkitsee käytännössä sitä, että järvet rehevöityvät sellaista vauhtia, että ulkoisen kuormituksen vähentämistä tarvitaan, jotta esimerkiksi hoitokalastuksen vaikutukset olisivat pitkäkestoisia. Hulevedet ovat peltokuormituksen ohella merkittävimmät kuormittajat tällä hetkellä”, Vesterinen selventää.

Lamminojalla toteutettiin virtavesikunnostus syksyn 2021 aikana. Työhön sisältyi nousuesteiden poisto konevoimin sekä talkootyötä. Lamminojan kunnostuksella tähdätään virtavesieliöiden elinolosuhteiden parantamiseen, erityisesti Mankinjoen taimenen. Tarvetta talkoovoimin tehtävään kunnostukseen jäi vielä tulevaisuudelle.

Veikkolan vesistöhanke jatkuu vuonna 2022. Hankkeessa jatketaan mm. suunnittelua hulevesikuormituksen vähentämiseksi. ”Laadimme parhaillaan hulevesiselvitystä Veikkolan alueelle ja jatkamme maa- ja metsätalouden yhteistyön rakentamista aiemmin saatujen maanviljelijäyhteyksien kanssa”, kertoo hankkeen koordinaattori Miina Rautiainen LUVYsta.

Lisätietoja:

Jussi Vesterinen
vesistöasiantuntija
LUVY
jussi.vesterinen@luvy.fi
050 307 9648

Miina Rautiainen
hankekoordinaattori
LUVY
miina.rautiainen@luvy.fi
050 3316 468

Veikkolan vesistökunnostus -hanketta rahoittaa Kirkkonummen kunta 30 000 € vuonna 2021. Uudenmaan ELY-keskus myönsi hankkeelle 60 000 € avustuksen vuosille 2021‒2022. Vuoden 2022 rahoituksen ehtona on 30 000 € omarahoitus vuodelle 2022.