Valitse sivu

Kuva: Åminneforsin kalatie. Kuva: Piia Nordström.

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) toteuttama kalatieseuranta osoitti, että Åminneforsin kalatie Mustionjoessa toimii. Kalatietä käytti seurannan aikana kymmenen eri kalalajia.

Julkaisu: Mustionjoen Åminneforsin kalatien vaelluskalaseuranta vuonna 2020

”Seuranta osoittaa hienosti, että kalatie todellakin toimii ja mahdollistaa kalojen nousun Mustionjokeen”, sanoo yhdyskuntatekniikan päällikkö Piia Nordström Raaseporin kaupungilta.

Mustionjoen kahteen alimmaiseen voimalaitospatoon, Åminneforsiin ja Billnäsiin, rakennetut kalatiet otettiin käyttöön toukokuussa 2020. Padot ovat tähän asti estäneet kalojen nousun kutupaikoille. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry toteutti Raaseporin kaupungin tilauksesta Åminneforsin kalatieseurannan vuonna 2020. Seurannan tavoitteena oli arvioida kalateiden toimivuutta selvittämällä kalatiessä kulkevien kalojen lajistoa, määrää ja kokoa sekä nousuajankohtaa.

Seurantakauden aikana kalatiestä tehtiin havaintoja kymmenestä lajista: lohi, taimen, vimpa, särki, salakka, pasuri, ahven, lahna, kivisimppu ja nahkiainen. Näistä vimpan havaittiin jopa kutevan kalatien luonnonkivipohjalle. Lohikaloja, lohia ja taimenia kalatien läpi ui 40. Näistä videokuvan avulla tunnistettiin 21 lohta ja 2 meritaimenta.

Seurantakauden vilkkain päivä oli 27. toukokuuta. Tuolloin laskurin läpi ui 210 kalaa. Yhteensä laskuri havaitsi kalatiessä 2 231 kalaa. Seuranta toteutettiin infrapunavaloon perustuvalla VAKI-kalalaskurilla ja laskurin yhteyteen asennetulla videokameralla.

“Seurantatutkimus osoittaa, että tämä suurinvestointi luonnon monimuotoisuuden hyväksi oli onnistunut. Yllätyimme iloisesti, kuinka suuri lajikirjo käytti kalatietä”, sanoo LUVYn toiminnanjohtaja Jaana Pönni.

Vaelluskalojen paluumahdollisuudesta rakennettuun Mustionjokeen iloitsee myös Koskienergia Oy:n toimitusjohtaja Hannu Ruotsalainen: ”On ollut mukava olla mukana ja todistamassa, että hyvällä yhteistyöllä saadaan virtavesieliöstöt ja vesivoimantuotanto mahtumaan samoihin vesistöihin”.

Åminneforsin ja Billnäsin kalatiet ovat tyypiltään teknisiä pystyrakokalateitä. Se on erityisesti lohen ja taimenen nousuvaellusta varten kehitetty kalatietyyppi. Kalateiden suunnittelussa ja rakenteiden toteutuksessa on kuitenkin pyritty huomioimaan myös muita kalalajeja.

Kalatien pohja on luonnonkiveä. Jokaisessa altaassa on muutamia suurempia asentokiviä, jotka hidastavat virtausta altaan pohjalla. Pystyrakojen lisäksi altaita erottavissa seinissä on ryömintäluukut, joita pitkin voivat nousta esimerkiksi nahkiaiset ja ankeriaat.

Mustionjoen kalatieseurantaa jatketaan vuonna 2021. Åminneforsin kalatieseuranta päästään aloittamaan heti toukokuun 2021 alussa. Saatujen kokemusten perusteella suunnitellaan seuranta myös Billnäsiin.

Kalojen liikkumista seurataan jatkossakin VAKI-kalalaskurilla ja videokameralla. Kameran linssin likaantuminen haittasi seurannan aikana näkyvyyttä, mutta ongelmaan on jo keksitty ratkaisu:

”Videokameraan asennetaan automaattinen pyyhkijä, joka parantaa kuvanlaatua ilman että työläiden puhdistuskertojen määrä lisääntyy”, sanoo seurannan toteutuksesta vastannut LUVYn hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä.

Kuva: Åminneforsin kalatien kautta Mustionjokeen nousi ainakin 40 lohta tai meritaimenta vuonna 2020. Niiden keskikoko oli noin 80 cm.

Kalatierakentamisella laajapohjainen tukiverkosto

Mustionjoen kalateiden rakentamisen taustalla ovat alueen kunnat vahvalla panoksella. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry kokosi vuonna 2015 Lohikalat Karjaanjoen vesistövisio -yhteistyöryhmän, jonka kautta kalateiden rakentamista ovat rahoittaneet Raaseporin kaupunki, Lohjan kaupunki, Vihdin kunta, Karkkilan kaupunki ja Lopen kunta, Koskienergia Oy, Sappi Europe / Kirkniemi, Lohjan ympäristöklusteri ja SSO sekä Pohja-Tammisaari- ja Lohjanjärven kalastusalueet. Hallituksen kärkihankkeena Mustionjoen kalatiet saivat myös merkittävää rahoitusta ja vahvan tuen Maa- ja metsätalousministeriöltä, Ympäristöministeriöltä sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelulta ja Uudenmaan ELY-keskukselta. Kalatiet rakennettin osana EU:n Freshabit Life IP -hanketta. Kalateiden rakennuttajana on toiminut Raaseporin kaupunki.

Lisätietoja:

Piia Nordström
Vastaava katupäällikkö
Raaseporin kaupunki
piia.nordstrom@raseborg.fi  
019 289 3852

Juha-Pekka Vähä
Hankepäällikkö, FT
juha-pekka.vaha@luvy.fi
045 7750 7727