Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke
Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke
Hajavesi-hanke pyrkii edistämään haja-asutuksen jäteveden käsittelyä yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Hankkeeseen osallistuu alueen 8 kuntaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Hanke on osa Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesistrategiaa 2022–2026. Hankkeen rahoitus tulee alueen kunnilta.
Hanke tarjoaa jätevesineuvontaa puhelimitse ja sähköpostitse Länsi-Uudenmaan kuntien kiinteistönomistajille, vakituisille asukkaille ja mökkiläisille. Neuvoja voi kysyä haja-asutuksen jätevesienkäsittelystä mm. lainsäädännön vaatimuksista, jätevedenkäsittelyn tekniikoista sekä oman kiinteistönsä jätevesijärjestelmän tilanteesta. Neuvonta on maksutonta ja puolueetonta.
Neuvontapuhelin: 045 7750 7725 (tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 9–15)
Neuvonnan sähköpostiosoite: hajavesineuvonta@luvy.fi
Lisätietoa haja-asutuksen jätevesien käsitellystä Suomen Vesiensuojeluyhdistysten liiton Jätevesioppaasta.
Hankkeen tavoitteet
- Hajajätevesihankkeen tavoitteena on tarjota laadukasta ja puolueetonta haja-asutuksen jätevesineuvontaa.
- Asianmukaisen käsittelyn myötä haja-asutuksen jätevesien haittavaikutukset lähiympäristöön, pohjaveteen ja vesistöihin vähenevät.
- Hanke-esite
Rahoitus
Aiemmin vuosina 2009–2019 hanke toimi nimellä LINKKI, ja sen rahoitus koostui vuosina 2012–2019 harkinnanvaraisista Uudenmaan ELY-keskuksen jakamista valtion neuvonta-avustuksista sekä kuntien vapaaehtoisista lisäjäsenmaksuista. Vuosina 2007–2011 haja-asutuksen jätevesihankkeille on tullut rahoitusta alueen kunnilta ja Uudenmaan liitolta. LINKKI-hankkeiden budjetit ovat vaihdelleet noin 100 000 – 250 000 € välillä.
Kutsu: Onko kiinteistösi jätevesijärjestelmä kunnossa? – Mitä kiinteistönomistajan olisi hyvä tietää kaivovedestä ja sen laadusta
Jätevesien asianmukainen käsittely koskee kaikkia jätevettä tuottavia kiinteistöjä, jotka eivät ole liittyneet viemäriverkostoon. Jätevesiä ei tarvitse puhdistaa, mikäli syntyvän jäteveden määrä on niin vähäistä, että siitä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Tällaisia vähäisiä jätevesimääriä syntyy usein esimerkiksi vapaa-ajan asunnoilla, jotka ovat kantoveden varassa ja joissa ei ole käytössä vesikäymälää eikä muitakaan vesivarusteita.
