Valitse sivu

Hiidenveden kunnostus

Hiidenveden kunnostuksen vaiheet

Järven kunnostamiseen ei ole nopeaa oikotietä. Hiidenveden kunnostustyöt alkoivat vuonna 1995 ja ne ovat jatkuneet hankemuotoisina 2000-luvulla. Kunnostuksen ensimmäinen vuosikymmen Hiidenvedellä harjoitettiin hoitokalastusta, mutta sen heikkojen tulosten takia järven kunnostuksen pääpaino siirrettiin ulkoisen kuormituksen vähentämiseen.

Hiidenveden kunnostus 2008–2011

Hankkeessa pääpaino oli ulkoisen kuormituksen vähentämisessä. Hankkeen aikana Hiidenveden valuma-alueelle laadittiin neljä kosteikkojen yleissuunnitelmaa, jotka kattavat koko valuma-alueen. Kaksi näistä toteutettiin hankerahoituksella ja kaksi Maa ja metsätalousministeriön rahoituksella. Hankkeessa toteutettiin 74 pientä kosteikkoa ja allasta, joiden yhteispinta-ala on n. 20 ha. Hiidenvesi valuma-alueineen saatiin mukaan kohdealueeksi moniin merkittäviin tutkimusohjelmiin ja -hankkeisiin, joissa tuotettiin mm. uutta seurantateknologiaa ja kunnostusosaamista sekä seurannan ja tuloksellisuuden arvioinnin työkaluja. Näistä esimerkkinä mm. Envisense, VeKuMe ja GisBloom life+ -hankkeet.

Hiidenveden kunnostus 2012–2015

Hankekaudella jatkettiin kunnostustoimia valuma-alueella ensisijaisesti kosteikkoja perustamalla ja tarjoamalla neuvontaa maanviljelijöille ja haja-asutusalueen asukkaille. Hankekauden 2012–2015 aikana perustettiin yhteensä yhdeksän uutta kosteikkoa, ja kaksi jäi viimeisteltäväksi seuraavalle hankekaudelle. Lisäksi vuonna 2012 valmistui Hiidenveden kunnostushistorian suurin projekti, Vanjärven kunnostus.

Hiidenveden kunnostus oli mukana mm. GisBloom ja JärviHoi-hankkeissa, joissa tuotettiin uutta tietoa kunnostuksen käyttöön.

Hankekauden 2012–2015 aikana toteutetuissa Hiidenveden tilan tutkimuksissa nähtiin ensimmäisiä, joskin varovaisia, merkkejä Hiidenveden tilan kohenemisesta. Hiidenvesi on edelleen rehevä biologisten ja veden laadun muuttujien perusteella, mutta muutokset happipitoisuuksissa, kasvillisuudessa ja kalastossa voidaan kuitenkin tulkita käänteenä kohti parempaa ekologista tilaa.

Jussi Vesterinen

Jussi Vesterinen

Position

Ekaterina Ikonen

Ekaterina Ikonen

Position

projektipäällikkö

työlomalla

Lue lisää Ekaterinasta

Jatkuvatoiminen vedenlaadun mittaaminen käynnistynyt Siuntionjoessa ja Vanjoessa

Jatkuvatoiminen vedenlaadun mittaaminen käynnistynyt Siuntionjoessa ja Vanjoessa

Miten lämpöaalto vaikuttaa jokiveden lämpötilaan? Millä tavoin vedenlaatu vaihtelee eri vuodenaikoina? Samentaako rankkasade jokiveden? Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) hankkeissa vedenlaatua seurataan vuonna 2022 kaikkiaan neljässä virtaavan veden mittauspisteessä, joista kolme sijaitsee suurissa jokiuomissa ja yksi pienemmässä maatalousuomassa. Maatalousuomassa sekä suurista uomista Olkkalanjoessa jatkuvatoiminen mittaus on ollut käynnissä läpi talven, ja kevään tultua mittaus on käynnistynyt myös Vanjoessa ja Siuntionjoessa.

Tilaa uutiskirjeemme

Valitse uutiskirjeet