Uudenmaan Järvikeskus Porla
Uudenmaan Järvikeskus Porla 2008–2010
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry luotsasi Uudenmaan Järvikeskus -hanketta vuosina 2008–2010. Hankkeessa selvitettiin vesistötutkimukseen- ja kunnostukseen liittyvän osaamiskeskittymän ja perhepuiston toteuttamista yhtenä Lohjan Porlan alueen tulevaisuuden vaihtoehtona. Uudenmaan Järvikeskus -hanke valittiin vuonna 2013 Uudenmaan parhaaksi ympäristöhankkeeksi.
Hankkeen tavoitteet:
- Toteuttaa alueelle usean sektorin yhteistyönä alueellisesti ja valtakunnallisesti merkittävä vesistötutkimuksen ja -kunnostuksen osaamiskeskittymä, jossa on ympäristöalan tutkimusta, muita alan erityispalveluita, neuvontaa, koulutusta sekä matkailua tukevaa toimintaa.
- Selvittää mahdollisuutta perustaa alueelle perhepuisto ja luontokoulu virkistyksen ja ympäristökasvatuksen tueksi.
- Tarkastella mahdollisuuksia perustaa Porlaan luontopuistotoimintaa ja matkailua tukevaa kalanviljelyä sekä Karjaanjoen vesistön taimenen emokalasto, jonka avulla voidaan elvyttää vesistön taimenkantoja ja siirtyä käyttämään alueen järvien hoitoistutuksissa paikallista taimenta.
Tutustu hankkeen tuloksiin:
Hankkeessa valmistuneet selvitykset ovat käytettävissä alueen kaavoitustyössä.
Porlan alue on kaupungin omistuksessa. Hanketta rahoittivat Uudenmaan ELY-keskus, Ykkösakseli ry ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Hankkeen kokonaisbudjetti oli n. 86 000 €. Osa töistä tehtiin talkoovoimin.
Järvikeskus-hankkeen päätyttyä LUVY järjesti vuosina 2012–2017 lukuisten paikallisten yhteistyökumppanien kanssa koko perheen luontotapahtuman, Porlan Järviluontoseikkailun. Suosittu tapahtuma houkutteli Porlan alueelle vuosittain tuhatkunta vierailijaa.
Porlan historia ja luontoarvot
Porlan alue on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä. Hugo Laguksen perustaman kalanviljelylaitoksen 90-vuotiseen toimintaan sisältyy merkittävä osuus Suomen kalanviljelyn ja vesistötutkimuksen historiaa ja kehitystä. Alueen keskeinen sijainti, pitkät perinteet ja monipuoliset luontoarvot luovat alueen suunnittelulle haasteellisen lähtökohdan.
Porlan noin yhden hehtaarin laajuinen lehtoalue kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan. Lehtoalue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi. Porlan lehtokorpi on lähteinen, kostea ja ravinteinen sekä lajistoltaan monipuolinen ja edustava. Lajistoon kuuluu useita vaateliaita lajeja.
Porlan alueen sijoittuminen harjun rinteeseen ja yli 10 m korkeusero järvenrannasta Ojamonkadulle ovat luoneet puitteet monipuoliselle kasvillisuudelle ja eläimistölle. Sekä kalanviljelylaitoksen perintönä jääneissä luonnonravintolammikoissa että järvenpuolisessa rantavedessä tavataan kattava otos rehevien vesien vesikasvillisuudestamme.
Kesällä Porlan rehevän lehtoalueen siimeksessä voi tarkkailla mm. lintuja, kasvillisuutta sekä hyönteisiä. Alueen pesimälinnusto on runsas ja monipuolinen. Lehtoalueella voi tavata mm. sirittäjiä, mustapääkerttuja ja lehtokerttuja. Pikkutikka on harvinainen näky ja pesii alueella. Pienimmistä metsälinnuista tiaiset, puukiipijät, peukaloinen ja hippiäinen ovat alueen vakituisia lajeja.
Alueella voi tavata myös useita nisäkäslajeja, joista mainittakoon mm. kääpiöpäästäinen, joka on vain ison kimalaisen kokoinen. Myyrien ja hiirien lisäksi lumikko, kärppä, supi, mäyrä, kettu, saukko ja rusakko ovat jokavuotisia tuttavuuksia.

Tjusträsk ja Vikträsk tarvitsevat kohentuakseen järeitä vesiensuojelutoimia valuma-alueella
Siuntion Tjusträskille ja Vikträskille on tehty uudet kunnostussuunnitelmat. Järvet ovat keskenään varsin samanlaisia läpivirtausjärviä eli Siuntionjoen vesi ei viivähdä kuin pari viikkoa järvissä ennen kuin se jatkaa matkaansa kohti Pikkalanlahtea. Järvet keräävät vettä todella laajalta valuma-alueelta, joka alkaa Vihdin Enäjärveltä ja Lohjanharjulta asti.