Kuva: Hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä havainnoimassa radiolähetinkaloja Mustionjoella. (LUVY / Joonas Tammivuori)
Lohien alasvaellusta tutkiva hanke on alkanut Billnäsin voimalaitospadon kohdalla Raaseporissa. Tutkimuksen aikana rakennetaan erillinen kalojen alasvaellusta ohjaava laituri- ja ohjainrakenne kalatien yhteyteen. Tavoite on, että kalanpoikaset pääsisivät vaeltamaan voimalaitoksen ohi alavirtaan turvallisesti. Tutkimuksen toteuttaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) yhdessä Luonnonvarakeskuksen, Kala- ja vesitutkimus oy:n ja Raaseporin kaupungin kanssa.
Nyt käynnistyneessä tutkimuksessa tarkastellaan lohen vaelluspoikasia eli smoltteja, joihin on kiinnitetty lähettimet. Lähetinkalat vapautetaan Billnäsin voimalaitoksen yläpuolella Mustionjokeen. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää vaelluspoikasten käyttäytymistä voimalaitoksilla sekä arvioida alasvaellusrakenteen toimintaa ja kalatien soveltuvuutta alasvaellukseen.
Alasvaellusohjain on metalliketjuista koostuva aitarakenne, joka on kiinni kalatielle johtavan ponttoonisillan alla. Oletus on, että kalat väistävät aitarakennetta ja ohjautuvat kalatiehen turbiinin sijaan. Hanke on pilotti, eikä vastaavaa rakennetta ole aiemmin toteutettu Suomessa.
”Hankkeessa yhdistämme alasvaellusohjaimen, kävelysillan ja luontopolun tässä kulttuurihistoriallisesti merkittävässä miljöössä. Olemme iloisia, että voimme pian avata kaikille kiinnostuneille pääsyn Billnäsin kalatielle”, kertoo alasvaellusohjaimen rakennuttamisesta vastaava Piia Nordström Raaseporin kaupungilta.
Alasvaellus on elintärkeä osa lohikalakantojen elinkiertoa ja palautumista Mustionjokeen, sillä ilman alasvaeltajia ei ole kudulle nousijoitakaan. Vaelluskalojen vaellusta alaspäin joesta merelle on tutkittu viime vuosina yhä enemmän ja tulokset ovat usein lohduttomia.
Edellisen kerran lohien alasvaellusta tutkittiin Mustionjoella vuonna 2017. Tuolloin poikaset joutuivat kulkemaan alavirtaan voimalaitospadon ja turbiinien läpi tai ohijuoksutuksen yhteydessä. Billnäsin voimalaitoksen kohdalla poikastuho oli suurta. Åminneforsissa kalanpoikaset selvityivät merkittävästi paremmin, koska siellä voimalaitosturbiinityyppi on eri kuin Billnäsissä.
Tutkimustulosten perusteella ennen kalateiden rakentamista vain pieni osa kalanpoikasista selvisi jokivaelluksesta Mustionkoskelta jokisuulle. Voimalaitospatojen lisäksi kaloja uhkaavat myös kudun jälkeen joella nälkäisenä vaanivat hauet, joille lohen vaelluspoikanen on juuri sopivan kokoinen annos. Tutkimuksesta saatiin ensiarvoisen tärkeää tietoa alasvaelluksen onnistumisesta, ja Billnäsin alasvaellusrakenteen suunnittelu käynnistettiin. Tänä vuonna Raaseporin kaupunki sai NOUSU-ohjelmasta osarahoituksen, joka mahdollistaa alasvaellusrakenteen toteuttamisen.
”Teemme Mustionjoella merkittävää ja jopa kansainvälisestikin mielenkiintoista tutkimusta, kun selvitämme kalatien ja ohjainrakenteen vaikutuksia kalojen kuolleisuuden vähentämiseen”, sanoo LUVYn hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä.
Vuonna 2020 valmistuneet kalojen nousun mahdollistavat Billnäsin ja Åminneforsin kalatiet avattiin jälleen toukokuun alussa. Samaan aikaan kalateillä on käynnissä myös ylösvaelluksen seuranta.
Hanketta on tukenut maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelma, joka parantaa vaelluskalojen elinolosuhteita Suomen virtavesissä. Aineiston tuottamiseen on saatu Euroopan unionin LIFE–luontorahoitusta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.
Lisätietoja:
Juha-Pekka Vähä
Hankepäällikkö, FT
juha-pekka.vaha@luvy.fi
045 7750 7727
