Valitse sivu

Neuvonta ja usein kysytyt kysymykset

Neuvonta

Toimisto

vesi.ymparisto(at)luvy.fi / 019323623

LUVYLab

Näytteiden vastaanotto ja tiedustelut:
laboratorio(at)luvylab.fi / 019323895

Jätevesineuvonta

Hajajätevesihankkeen neuvojat tarjoavat laadukasta ja puolueetonta neuvontaa haja-asutuksen jätevesiin liittyen.

 

Usein kysytyt kysymykset

Pohjavedet

Miten pohjaveden pinnankorkeutta seurataan?

Pohjaveden pinnankorkeutta voidaan seurata pohjaveden havaintoputkista tai kaivoista. Pohjavesiputket ulottuvat pohjavesikerrokseen ja pohjaveden pinta nousee niissä tietylle korkeudelle riippuen siitä, kuinka paljon pohjavettä on. Pinnankorkeutta mitataan havaintoputken päästä ja siten saadaan selville muutokset pohjaveden määrässä. Havaintoputket soveltuvat seurantaan paremmin, sillä kaivojen käyttö vaikuttaa niiden pinnankorkeuteen.

Miten pohjaveden laatua seurataan?

Pohjavesiputkista ja kaivoista otetaan vesinäytteitä, joista vedenlaatua voidaan tutkia. Havaintoputket soveltuvat laadun tarkkailuun kaivoja paremmin, koska putket edustavat pohjavesimuodostumaa yleensä laajemmin kuin yksittäiset kaivot.

Mistä tiedän, onko kaivoon päässyt pintavesiä?

Kaivon veteen voi tulla kellertävää väriä ja poikkeavaa hajua. Vesi voi maistua maamaiselta. Tutkimalla vesinäyte laboratoriossa voidaan selvittää, onko kaivovedessä esimerkiksi pintavesivaikutusta ilmentäviä bakteereja tai humusta.

Mikä pohjavesitilanne on tällä hetkellä?

Pohjavesitilannetta voi seurata esimerkiksi Ympäristöhallinnon verkkopalvelusta.

Hajavedet

Jätevesiasetus uudistuu – tarvitseeko tehdä muutoksia, jos mökillä on kantovesi ja kuivakäymälä?

Ei tarvitse. Kohteessa on vähäiset jätevesimäärät, jotka saa johtaa hallitusti maaperään ilman suurempaa järjestelmää. Kiinteistöllä tulee olla kirjallinen selvitys jätevesien käsitellystä, joka esitetään pyynnöstä kunnan viranomaiselle.

Mistä tiedän, sijaitseeko kiinteistöni herkällä alueella?

Kiinteistön sijainnin voi tarkistaa esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelusta. Asiaa voi myös tiedustella jätevesineuvojalta tai oman kunnan rakennusvalvonnasta tai ympäristötoimesta.

Miten edetä, jos tietää, että jätevesijärjestelmä ei täytä nykysäädöksiä?

Ota yhteyttä pätevään jätevesijärjestelmän suunnittelijaan joka valitsee kiinteistöllesi sopivimman jätevesijärjestelmän. Tämän jälkeen haetaan toimenpidelupa kunnan rakennusvalvonnasta, johon tulee liitteeksi suunnitelma uudesta jätevesijärjestelmästä. Luvan saamisen jälkeen kilpailutetaan urakka ja työtä valvova kvv-vastaava. Asennuksen jälkeen jätevesijärjestelmää käytetään ja huolettaan asianmukaisesti ohjeiden mukaan.

Miten haen poikkeamista lainsäädännön puhdistusvaatimusten täyttämisen siirtymäajasta?

Mieti, millä perusteella haet poikkeamista jätevesijärjestelmän uusimisesta. Täytä sitten tarvittavat poikkeamisen hakulomakkeet. Täytetyt lomakkeet toimitetaan kiinteistön sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Pintavedet

Rannalla on sinilevää tai levää – mistä tiedän, voiko vedessä uida?

Sinilevä (syanobakteeri) on oikeastaan enemmän bakteeri kuin levä ja yksi eliökunnan vanhimpia eliöitä. Sitä esiintyy kaikkialla mutta se hyötyy ravinteiden lisääntymisestä ja ilmaston lämpenemisestä enemmän kuin muut levät. Sinileville on kehittynyt kyky tuottaa toksisia eli myrkyllisiä aineita ja aiheuttaa allergiaa. Tämä on ongelmallista silloin, kun leviä esiintyy näkyvinä hippusina ja massoittain usein tyynellä säällä ja vielä tuulen kasaamina rannoilla. Tee sinilevätesti: kepillä tunnusteltaessa sinilevää ei tartu merkittävästi keppiin, kuten rihmalevää.

Juomalasiin leväistä vettä otettaessa useimmat sinilevät nousevat pintaan typpikaasurakkuloiden avulla. Maalaisjärki kertoo usein, milloin voi mennä uimaan. Älä siis ui tiheässä ja voimakkaan sameassa vedessä. Lisätietoa: Järviwikistä tai ELY-keskuksen sivuilta.

Veden pinnalla värikalvoa, öljymäistä kalvoa, vaahtoa tms. – mistä se johtuu?

Veden värjäytymiselle ja mm. öljymäiseltä näyttävällä kalvolla vesien pinnalla voi löytyä monia luonnollisiakin selityksiä. Alkukesästä koivun ja männyn siitepöly voi värjätä veden keltaiseksi tai kellanruskeaksi. Etenkin loppukesästä ja tyypillisesti suoperäisten tai kangasmaiden humusvesillä männyn, kuusen tai ruostesienen itiöitä on runsaasti veden pinnalla värjäten sen keltaisen tai ruosteen punertavaksi. Itiöitä on runsaasti etenkin voimakkaan tuulisen ja sateisen sään kuljettamina ja ne voi kulkeutua kaukaakin. Myös myrkytön kultalevä voi esiintyä ajoittain massana, väriltään se on ruskeampaa kuin em. itiökalvot veden pinnalla.

Vaahtoa syntyy erityisesti humusvesillä, kun voimakkaat aallot tai virtaukset sekoittavat vettä ja ilmaa sitoutuu pieniin humuspartikkeleihin. Meren rannoilla runsaana esiintyneen planktonin hajoaminen voi vastaavissa tuulisissa oloissa vaahdottaa ventä rannoilla.

Veden pinnalla voi myös olla bakteerien aiheuttamaa luonnollista kalvoa ja etenkin harmaassa kalvossa voi joukossa olla massoittain aikuistuvien vesihyönteisten koteloita tai muita selkärangattomien osia.

Minkälainen on mökkijärveni tila?

Mökkijärven tilaan voi selvittää esim. etsimällä kunnan tai suoraan järven nimellä tietoa Vesientila-sivustolta tai Järviwiki-sivustolta. Näissä esitetään tutkittua tietoa järven koosta ja veden laadusta. Ympäristöhallinnon Järviwiki-sivustolle voi itsekin lisätä havaintojaan.

Miksi vedenpinta on niin alhaalla tai ylhäällä?

Suuremmissa vesistössä, kuten Karjaanjoen vesistöalueella vesistöjen veden pintaa säännöstellään lupaehtojen rajoissa. Pienvesillä ja varsinkin vesistöjen latvoilla ei ole säännöstelyä tai sen vaikutus on vähäisempi. Säätekijöillä on suurin vaikutus vedenpinnan korkeuksiin ja virtaamiin. Vedenkorkeuksien ja virtaamien seurannasta saa tietoa Ympäristöhallinnon sivuilta.

Onko luvallista niittää kasvillisuutta tai ruopata mökkirantaa?

Kotirannan kasvillisuuden niittäminen on pienessä mitassa ”käsipelein” yleensä sallittua esim. pienen uima-alueen tai venevalkaman väylän aukipitämisessä, mutta laajamittaisemmasta kasvillisuuden niittämisestä ja aina ruoppauksesta on tehtävä ilmoitus ELY-keskukseen. On huomattava, että kasvien poisto juurineen samentaa vettä, lisää sen ravinteisuutta ja edistää mikroskooppisten levien esiintymistä rannalla.

Järvessä on runsaasti kuolleita kaloja tai simpukoita, mitä teen?

Jos havaitset vesistössä normaalista poikkeavasti kuolleita kaloja tai vaikka simpukoita, on syytä ilmoittaa asiasta kunnan ympäristönsuojeluun. He osaavat neuvoa, mitä pitäisi tehdä ja se voi johtaa kunnan tai ympäristöhallinnon viranomaisen toimiin mm. vedenlaadun ja kalanäytteiden selvittämiseksi.

Mitä asiakkaamme sanovat LUVYstä?

Mitä asiakkaamme sanovat LUVYstä?

“Tekevät arvokasta ja tärkeää työtä ympäristön eteen.” -Risto Martti / Google-arvostelut

Länsi-Uudenmaan virtavesistä ajantasaista vedenlaatutietoa nyt yleisön saatavilla

Länsi-Uudenmaan virtavesistä ajantasaista vedenlaatutietoa nyt yleisön saatavilla

Aiheuttaako rankkasade sameuspiikin joessa? Miten lämpöaalto vaikuttaa jokiveden lämpötilaan? Miten vedenlaatu vaihtelee eri vuodenaikoina? Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n hankkeissa seurataan vedenlaatua viidessä virtaavan veden mittauspisteessä. Ajantasaiset mittaustulokset ovat nyt kaikkien kiinnostuneiden saatavilla.

Tilaa uutiskirjeemme

Valitse uutiskirjeet